Valtioneuvoston selvitys: Suomen laaja geotietoaineisto on hyödyksi alueiden suunnittelussa

Suomessa on kerätty geotietoaineistoa järjestelmällisesti muun muassa kallioperätutkimuksilla ja -kartoituksilla jo yli sadan vuoden ajan. Tiedot auttavat esimerkiksi suunnittelemaan alueiden käyttöä, ja erilaisten toimintojen mahdollisimman hyvää sijaintia niin maanpinnalla kuin maan alla. Aineisto on myös kansainvälisesti huippuluokkaa.

Ramboll Finland Oy ja Luulajan teknillinen yliopisto selvittivät Suomen kansallisen geotietoaineiston arvoa osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeessa selvitettiin

• millaista lisäarvoa kansallinen geotietoaineisto tuottaa yhteiskunnalle ja toisaalta kaivostoimialalle, sekä määrällisesti että laadullisesti,
• mitkä ovat geotietoaineiston hyödyntämisen nykyiset ja potentiaaliset kustannussäästöt, vaikutus uusien investointien määrään ja merkitys tieteelliselle toiminnalle,
• millä keinoin aineiston arvoa voidaan kustannustehokkaimmin jatkossa kasvattaa sekä
• miten vastaavia tietoaineistoja hyödynnetään verrokkimaissa.

Tarkasteltava Suomen kansallinen geotietoaineisto koostui Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämistä aineistoista, jotka sisältävät geologista, geofysikaalista ja geokemiallista aineistoa maa- ja kallioperästä.

Suomen geotietoaineistot houkuttelevia kansainvälisesti

Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat myös kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista.

Mineraalitalouden kannalta keskeisten geotietoaineistojen kustannusarvo on noin 1 330 miljoonaa euroa. Geotietoaineiston hankintaan investoitua euroa kohden on muodostunut Suomessa uutta kokonaistuotosta 2,4 euroa, arvonlisäystä 1,1 euroa ja verotuloja (nykyisen verorakenteen mukaisesti) 0,5 euroa. Kansantalouteen muodostuneiden hyötyjen kautta arvioituna kansallisen geotietoaineiston arvo on noin 5,15 miljardia euroa. Vältettyjen kustannusten perusteella kansallisen geotietoaineiston yhteiskunnallinen arvo on mediaanin mukaan arvioituna 17,9 miljoonaa ja keskiarvon mukaan 716 miljoonaa euroa vuodessa.

Jatkossa geotietoaineistoa tulisi kehittää kohti uudenlaisia käyttökohteita ja -tapoja. Uusia käyttökohteita ja -tapoja tulisi kartoittaa säännöllisillä kyselyillä aineistojen käyttäjille, jotta käytettävyys erilaisiin tarpeisiin lisääntyisi. Kehittämällä aineistoja pystytään saavuttamaan myös merkittäviä säästöjä, kun muualla yhteiskunnassa voidaan tarjolla olevaa tietoaineistoa hyödyntämällä välttää kustannuksia.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti: Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo
Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa