Suomen turvevarojen kartoitus ja tutkimus

Esittely

Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyen tutkitaan painopistealueittain turvetuotannon ja maankäytön suunnittelun kannalta tärkeimmät yli 20 ha:n laajuiset suot ja kysynnän mukaan pienempiäkin alueita. Tutkimuksen painopiste on niissä kunnissa, missä tiedoille on jatkuvaa kysyntää, ja tutkimattomia soita on runsaasti. Tiedot kootaan valtakunnalliseen turvetietokantaan, johon talletetaan suokohtaisesti tiedot turpeen määrästä, laadusta ja sijainnista. Tiedot julkaistaan turvevarojen tilinpidossa/GTK:n verkkoraportointipalvelussa, jossa esitetään yleistiedot jokaisesta tutkitusta suosta sekä niiden soveltuvuudesta energia-, kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon. Tietoja soista ja turpeesta tarvitsevat eriasteisessa suunnittelussa mm. Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen ympäristökeskus, maakuntaliitot, energiayhtiöt, turveteollisuus (suurtuottajat, PK-tuottajat), kunnat ja maanomistajat. Näitä tietoja käytetään hyväksi myös maaperäkartoituksessa sekä suojelluiksi ehdotettujen suoalueiden lunastuksessa.

Tutkituista soista määritetään luonnontilaluokka, joka on nähtävissä turvevarojen tilinpidossa/GTK:n verkkoraportointipalvelussa. Aineistosta laaditaan myös yhteenvetoja/julkaisuja liittyen turvevarojen hyödyntämisen ja elinkeinoelämän ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Suoaltaiden rajausprojektin ensimmäisen vaiheen aineiston kehittämistä jatketaan.

Suomen soiden hiilitaseen arviointiosiossa tehdään alustava suunnitelma ja yhteistyöselvitys koskien soiden erilaisten käyttömuotojen vaikutusta soiden määrään ja kokonaishiilivarastoon 1950–2015. Selvitys tähtää vuonna 2017 alkavaan Suomen soiden hiilivarannon arviointiin. Kaiken kaikkiaan yli 2/3 Suomen hiilivarastoista on turpeessa, joten muutokset soiden käytössä ja niiden päästökertoimissa vaikuttavat merkittävästi kansalliseen hiilivarantotaseeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötutkimusta, jossa kumppaneita haetaan soiden hiilitasetutkimuksia tekevistä asiantuntijaorganisaatioista. Huippuyksikköjä ovat mm. Helsingin Yliopisto, LUKE, Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen Yliopisto. Laajaa kokonaisvaltaista synteesiä erilaisilta turvemailta ja erilaisia menetelmiä hyödyntäen tarvitaan soiden hiilivarastojen muutosten kokonaiskuvan selvittämiseksi. Kokonaisuutena soidemme sisältämän hiilimäärän muutoksen arviointi on haastava tehtävä. Muutokset pinta-aloissa ovat melko luotettavasti selvitettävissä, kun taas hiilivarastojen muutokset sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Tutkimuksessa hyödynnetään GTK:n turvetietoaineistoja yhdessä VMI-aineistojen kanssa mm. maakuntatason suotyyppijakaumien, keskimääräisten turvesyvyyksien ja turpeen kuivatilavuuspainojen laskennassa. Tämän lisäksi tutkimuksessa kootaan yhteen viimeaikaisin relevantti tieto soiden hiilitasemittauksista. Lisäksi suoria kaasuvuo- ja turpeen varastomuutostutkimuksia ja päästökertoimia sovelletaan soiden hiilivarastojen muutoslaskelmissa.

Turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnissa verrataan sekä turvetuotannon vaikutuspiirissä olevien että turvetuotannon vaikutusten ulkopuolella olevien vesistöjen sedimentaatiota ja sen yhteyksiä vesistöjen ekologiseen toimintaan ja tilaan pitkällä aikavälillä. Selvitysten tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Turpeen analyysidatan käyttöä pyritään tehostamaan GTK:n sisäisesti siten, että aineistoja pystytään sujuvasti hyödyntämään perus- ja soveltavassa tutkimustyössä sekä erilaisissa uusissa asiakastuotteissa ja jakelukanavissa (esim. Turveaineiston ”verkkoraportointi”).

Pohjois-Suomen soiden kaukokartoituksen tavoitteet määritellään siten, että 2017 alkavalle työlle voidaan asettaa realistiset tavoitteet. Määrittely sisältää sekä aineistollisen että menetelmällisen tarkastelun ja työssä tarvittavan kansainvälisen yhteistyön käynnistämisen.

Projektilistaukseen