Siikalatvan grafiitti vihreän siirtymän raaka-aineena

Esittely

Maailma on ottamassa isoa askelta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Tämä askel on kriittinen ilmaston lämpenemisen ja sen hillitsemisen kannalta. Siirtymän keskeisenä komponenttina ovat luonnosta löydettävät mineraalit, joita käytetään esimerkiksi sähköakuissa. Yksi keskeinen mineraali on grafiitti, jonka EU on listannut ei pelkästään kriittiseksi vaan myös strategiseksi raaka-aineeksi. Tämä osin siksi, että sen tuotanto on vähäistä EU:n alueella ja siitä tuodaan noin 97 %, vaikka sen kulutus on suurta. Merkittävin tuotanto tapahtuu Kiinassa (67 %), joka sääntelyllään voi vaikuttaa grafiitin saatavuuteen.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen näyttäytyy myös kuntien elinkeinorakenteen muuttumisena. Suomen useilla alueilla on turpeen hyödyntäminen ollut merkittävä teollisuuden haara ja näin myös Siikalatvalla. Siikalatvalla ja sen ympärillä olevalla talousalueella on huomattavan paljon turvetuottajia, maataloutta, metalli- ja elintarviketeollisuutta ja mekaanista puuteollisuutta. Kunnan yritystoiminta on monipuolista mutta yritykset ovat pieniä, usein 1–5 hengen yrityksiä. Korvaavat työpaikat eivät välttämättä synny samoille toimialoille ja maantieteellisille alueille kuin turpeen arvoketjusta katoavat, joten alueelliset vaikutukset voivat jäädä pitkäaikaisiksi.

Turpeen käytön vähenemisen negatiiviset vaikutukset ovat kohdistuneet mm. kuljetusten logistiikkatoimintaan, koneiden kunnossapitoon ja huoltoliiketoimintaan sekä niihin kytkeytyvään alihankintaan, konekauppaan ja muuhun paikallistason palvelutoimintaan. Turpeesta luopuminen tulee muuttamaan elinkeinorakennetta ja sitä korvaavia toimialoja on tarkasteltava monelta kantilta.

Yksi tarkasteltava ala on malminetsintä- ja kaivosteollisuus. Tämä etenkin alueilla, joissa siihen on potentiaalia. Suomessa on ollut vähäistä grafiitintuotantoa menneinä aikoina, mutta nykyään tuotantoa ei ole. Geologian tutkimuskeskuksen alustavien tutkimusten pohjalta on mahdollista, että Siikalatvan alue saattaisi olla potentiaalinen alue juuri akkukelpoisen suomugrafiitin esiintymisen osalta. Alueella on suoritettu alkuvaiheen malminetsintää. Tässä hankkeessa selvitetään grafiitin rikastettavuutta akkukelpoiseksi materiaaliksi sekä sen sivuvirtojen hyödynnettävyyttä kiertotalouden näkökulmasta. Näiden lisäksi kartoitetaan geofysikaalisten tutkimusten pohjalta grafiitin esiintymisen kannalta otollisimpia vyöhykkeitä.

Hankkeen tavoitteena on myös selvittää grafiitin ja sen sivuvirtojen teolliseen hyödyntämiseen liittyviä ympäristö- ja aluetaloudellisia vaikutuksia, miten nämä vaikuttavat mm. maankäytön suunnitteluun, kaavoitukseen ja infrastruktuuriin ja millaisia muutoksia nämä merkitsisivät toteutuessaan ympäristölle. Hankkeen kautta syntyvän tiedon ja skenaariotarkastelun tuloksena on mahdollista sovittaa yhteen tulevaisuuden mahdollisuuksia kaivosteollisuuden ja vihreän siirtymän, maankäytön, kaavoituksen ja ympäristön osalta siten, että aluekehittäminen tapahtuisi hallitusti ja ennakoiden.

Hanke tarkastelee lisäksi uudenlaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia, joissa paikallinen yrityselämä voisi olla mukana ja luo verkostoja, joiden kautta turpeen alasajosta kärsivät yritykset kykenevät luomaan uusia tuote- ja prosessi-innovaatioita. Tuloksia voidaan hyödyntää elinkeinoelämän palvelurakenteen ja aluetalouden kestävän kehityksen suunnittelussa ja päätösten pohjana. Tulosten pohjalta voidaan ennakoida mahdollisia tulevaisuuden ongelmia kaivosteollisuuteen liittyen.

Hanke toteutetaan yhteistyössä neljän toimijan kesken, joilla on tieteellistä ja käytännön osaamista; Geologian tutkimuskeskus, Oulun Yliopisto (Mining School ja Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto) sekä Siikalatvan kunta.

Siikalatvan kunta toimii hankkeen päätoteuttajana ja vastaa hankkeen hallinnoinnista ja viestinnästä. Muut toimivat osatoteuttajina.

Rahoittava viranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto/JTF rahoitus

Yhteyshenkilöt: Jukka Konnunaho ja Seppo Leinonen

 

Projektilistaukseen