Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen, RahKoo

Esittely

Kasvualustojen kysynnän odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koska tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten käytetyn kasvuturpeen ilmastovaikutukset ovat haitallisia, on tarve turvetta korvaaville materiaaleille kova. Uusiutuvan rahkasammalen ominaisuudet kasvualustamateriaalina ovat lähes turvetta vastaavat. Rahkasammalta voidaan tuottaa sekä vajaatuottoisilla metsäojitusaloilla, että turvetuotannon turvekentillä. Kosteissa oloissa tapahtuvalla rahkasammalen kasvatuksella on potentiaalia vähentää korvattavien maankäyttömuotojen kuivatuksesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä. Olettavasti rahkasammalpohjaiset kasvualustat vähentävät kasvihuoneviljelyn kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Rahkasammalen korjuuta metsäojitetuilta soilta on jo pilotoitu Suomessa ja materiaalin laatu on todettu toimivaksi. Suomen suuri vajaatuottoisten ojitettujen soiden ja turvekenttien ala mahdollistaisi rahkasammalen laajamittaisen korjuun ja kasvatuksen, jolloin materiaalilla olisi käytännön mahdollisuuksia turpeen korvaajana yksin tai yhdessä muiden materiaalien kanssa. Rahkasammalen kosteikkoviljelyä entisillä turvekentillä ja turvepelloilla on taas pilotoitu mm. Keski-Euroopassa, ja tämän tietotaidon hyödyntäminen helpottaa toiminnan pilotointia Suomessa. Rahkasammal kasvualustan laajamittainen tuotanto ja hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kattavaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia, mikä ei nykyisellä tietopohjalla ole mahdollista.

RahKoo hankkeen päätavoite on selvittää rahkasammalen korjuun ja kasvatuksen, sekä käytön kokonaiskestävyys sisältäen ilmasto-, talous-, monimuotoisuus- ja vesistövaikutukset. Hankkeessa mitataan korjuualojen kasvihuonekaasu virtoja, selvitetään toiminnan vesistövaikutuksia, sekä rahkasammalen uusiutumisen edellytyksiä. Lisäksi kartoitetaan potentiaalisten korjuu kohteiden määrää ja sijaintia. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, jolloin tulosten vieminen käytäntöön on välitöntä ja tehokasta. Hanke on osa Maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja sitä koordinoi Geologian tutkimuskeskus.

Hanketta toteuttaa: Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.

Rahoittaja:

Yhteistyötahot:

 

Yhteyshenkilö: Jukka Turunen

Projektilistaukseen