Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST)

Esittely

GTK osallistuu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (REPowerEU) kautta rahoitettuun REPower-CEST ”Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä”- projektiin vuosien 2024-2026 aikana. Projektia johtaa Suomen ympäristökeskus (Syke), ja yhteistyökumppanina GTK:n lisäksi on Teknillinen tutkimuskeskus VTT Oy. REPower-CEST käynnistyi vuoden 2024 alussa ja sen kokonaisbudjetti on 14 M€. Hankkeen EU-rahoitus kanavoituu ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kautta ja se on myönnetty puhtaan energiasiirtymän tutkimukseen. Hankkeen päätuloksena tulee olemaan energiasiirtymän tiekartta Suomelle vuoteen 2035. REPowerEU-rahoituksen avulla EU tavoittelee irtautumista Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista. Tähän pyritään säästämällä energiaa, monipuolistamalla energiatoimituksia ja nopeuttamalla puhtaaseen energiaan siirtymistä.

Projektin tavoitteet

Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä -projektilla (REPower-CEST) on kolme keskeistä tavoitetta:

1. Luoda kokonaisvaltainen näkemys fossiilisia polttoaineita korvaavan ja vihreää siirtymää edistävän puhtaan energian murroksen ratkaisukeinoista, vaikutuksista, toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista.
2. Tuottaa tietoa, työkaluja ja palvelukonsepteja, joita tarvitaan puhtaan energian siirtymän ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden ja riskien analysointiin, hallinnointiin ja ratkomiseen.
3. Kehittää olennainen tietoperusta ja tiekartta puhtaan energian kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Projektissa tuotetaan aineistoja, malleja ja työkaluja päätöksenteon tueksi. Päätavoitteena on kehittää tiekartta puhtaan energian kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tiekarttatyö tullaan toteuttamaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Projektin toteutus

REPower-CEST projektin toteutus on jaettu seitsemään työpakettiin:

• TP1: Nykyisen ja tulevaisuuden energiajärjestelmän analysointi ja mallinnus
• TP2: Puhtaan energiasiirtymän elinkaariset resurssitarpeet ja ilmasto- ja ympäristövaikutukset
• TP3: Puhtaan energiasiirtymän kriittiset raaka-aineet ja niitä koskevan säädöksen mukainen raportointi
• TP4: Puhtaan energiasiirtymän talous- ja työllisyysvaikutukset
• TP5: Energiaturvallisuuden ja oikeudenmukaisen siirtymän politiikka-analyysit
• TP6: Puhtaan energiasiirtymän tiekartta 2035
• TP7: Hallinnointi, raportointi ja viestintä

GTK:n vastuulla projektissa on raaka-ainekokonaisuus (työpaketti 3), joka linkittyy energiasiirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden arvoketjuihin ja saatavuuteen Suomessa ja EU-alueella. Projektissa tehtävä työ tulee tukemaan EU:n kriittisten raaka-aineiden lakialoitteen (CRMA) kansallisten velvoitteiden edistämistä. Työpaketti 3 sisältää seuraavat osakokonaisuudet: 1) energiahuollon raaka-aineiden saatavuuden pullonkaulat, 2) kansallinen malminetsinnän konsepti ja konseptin testaus Pohjois-Suomessa, 3) kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalin arviointi, 4) alueellinen hydrogeologinen tarkastelu, 5) METSO –tietokannan kaivannaisjätelisäosan kehittäminen, 6) potentiaalisten raaka-aineiden tunnistamisen automatisointi mineraaliprosessoinnissa sekä 7) kaivannaisjätteiden rikastettavuusominaisuuksien tutkiminen. Lisäksi projektiin kuuluu GTK:n töinä geotermisen energian selvitykset syötteenä VTT:n kokonaisenergiamalliin (TP1), aurinkovoiman maankäytön ilmastovaikutusten arviointi turvemailla (TP2), sekä osallistuminen kriittisten raaka-aineiden sääntelyn oikeudenmukaisuusarviointiin (TP5). Lisäksi GTK on mukana puhtaan energiasiirtymän tiekartan laadinnassa (TP6) ja projektin sidosryhmätyössä, sekä projektiin linkitetyn ’Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot’ -työn toteuttamisessa.

Suurimmat osiot GTK:n vastuulla olevista kokonaisuuksista ovat 1) CRMA:n vaatiman kansallisen malminetsintäkonseptin perusteiden luominen ja 2) kaivannaisjätealueiden kriittisten raaka-aineiden potentiaalin selvitys. Nämä molemmat tukevat EU:n tavoitetta tulla omavaraisemmaksi kriittisten raaka-aineiden tuotannossa.

REPower-CEST projektissa luodaan perusteet kansallisen malminetsintäkonseptin luomiselle siltä osin kuin konsepti koskettaa tutkimuslaitoksen vastuita. Työhön sisältyy konseptin testaaminen mineraalipotentiaalitutkimusten avulla Pohjois-Suomessa (Peräpohjassa). Alueella tehdään vuoden 2024 aikana geofysiikan mittauksia kuten heijastusseisminen profiilimittaus ja painovoimamittauksia. Näiden mittausten sekä olemassa olevan aineiston pohjalta mallinnetaan alueen mineraalisysteemien rakennearkkitehtuuri 3D-mallinnuksella ja tuotetaan päivitetyt prospektiivisuusmallit. Lisäksi tehdään karakterisointi Vähäjoen Fe-Cu-Co-Au -esiintymästä.

Kaivannaisjätealue tutkimukset kohdistuvat 10-15 kaivannaisjätealueeseen Suomessa. Mineraalien/metallien pitoisuuksien varmentamiseksi tehdään alustava jätteen luokittelu ja arvoainespotentiaalin esiselvitys​. Lisäksi jätealueilla tehdään näytteenotto ja analyysit, joiden tarkoituksena on saada käsitys hyödyntämispotentiaalista sekä jatkotutkimustarpeesta. ​Osassa kohteissa tullaan selvittämään kaivannaisjätteen rikastettavuutta.​ Teknisten tekijöiden lisäksi esiintymän mahdollista hyödyntämiseen liittyviä vaikutuksia arvioidaan ympäristöllisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Oleellisimmat tulokset kerätään METSO-tietokantaan ja raportoidaan YK:n raaka-aineluokittelun UNFC-systeemin mukaisesti.

Yhteyshenkilö: Mari Kivinen

Projektilistaukseen