Postglasiaalisiirrosten dynamiikka (PGSDYN)

Esittely

Postglasiaalisiirroksilla (PGS) tarkoitetaan nuoria kallioperän liikuntoja, jotka ovat tapahtuneet ohentuneen jäätikön alla tai vasta jäätikön vetäytymisen jälkeen. Joka tapauksessa kyse on kallioperämme nuorimmista rakennepiirteistä. Nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan PGS:t ovat syntyneet jäätikön sulamisen ja sitä seuranneen maankohoamisen sekä Atlantin keskiselänteen aiheuttaman jännitystilan yhteisvaikutuksen tuloksena. Skandinavian PGS:t näyttävät kytkeytyvän toisiinsa ja voivat muodostaa jopa satoja kilometrejä pitkiä suurrakenteita. Tähänastiset havainnot viittaavat siihen, että kyse on vanhojen rakenteiden reaktivoitumisesta. PGS:t ovat potentiaalinen riski kalliotilojen pysyvyyden kannalta. Konkreettisesti asia on noussut esille ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden yhteydessä. Vaikka PGS:t tunnistettiin Lapissa jo 1960-luvulla, on moni avainkysymys siirrosten esiintymiseen ja ominaisuuksiin liittyen jäänyt vaille vastausta.

Suhteellisen hyvin koko maan kattavaan (2016 noin 80%) korkean resoluution laserkeilausaineistoon (LiDAR) perustuva korkeusmalli tarjoaa uuden työkalun PGS:ten etsintään ja tutkimukseen. Tarkan korkeusmallin avulla voidaan havaita ja mitata PGS:en lineaarisia piirteitä, yksityiskohtia niiden sisällä sekä niihin usein liittyviä maanvyörymiä. Samoin voidaan kartoittaa maaperän piirteitä, joiden arvellaan liittyvän seismiseen aktiivisuuteen. Havainnot varmennetaan mm. tutkimuskaivantojen, geofysiikan ja kairausten avulla ja tallennetaan tarkoitusta varten suunniteltuun paleoseismic-tietokantaan. Aineiston pohjalta tehdään joiltakin avainalueilta tarkempi rakennegeologinen analyysi, jonka avulla pyritään ymmärtämään reaktivoitumisen mekanismeja.

Keskeiset tavoitteet ovat: 1) Arvioida siirrosten esiintymistodennäköisyyttä Etelä- ja Keski-Suomessa ja 2) tutkitaan siirroslinjojen sisäistä rakennetta, kinematiikkaa ja vaikutusvyöhykettä ensisijaisesti Pohjois-Suomen entuudestaan tunnetuissa PGS-rakenteissa. Hanketta rahoittavat GTK ja Posiva. Projekti tuottaa em. tietokannan, erilaisia kartta elementtejä, tieteellisiä julkaisuja sekä kalliotilojen stabiilisuuden arviointiin tarvittavaa tietoa.

Projektilistaukseen