Pohjois-Suomen maaperätiedon keruu ja sovellukset

Esittely

Maaperätiedonkeruuhankkeessa tuotetaan perustietoa maaperästä, sen koostumuksesta ja raaka-ainevaroista sekä pohjavedestä. Maaperägeologisia tietoaineistoja kerätään GTK:n tietokantoihin ja niitä päivitetään ja käytetään erilaisiin soveltaviin tarkoituksiin.

Maaperätiedonkeruun tärkeimmät painopisteet ovat geologinen tiedonkeruu tarvelähtöisesti, yhteiskunnallisesti tärkeillä alueilla, ja sen sovellukset sekä maa-ainesrekisterin päivitys. Geologisten tietojen, päivitetyn maa-ainesrekisterin ja soveltavien tutkimusten aineistot palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesi- ja ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Aineistoista laaditaan karttoja ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten kaavoitukseen, ympäristönhuoltoon, matkailuelinkeinon kehittämiseen, sekä kaivannaisteollisuuden ja muiden merkittävien rakennushankkeiden tarpeisiin. Keskeisiin tehtäviin kuuluu maaperätiedonkeruu hyödyntäen laserkeilausaineistoja (LIDAR) sekä geofysikaalisia mittauksia.  LIDAR-aineistojen tulkintaan perustuva maaperätiedonkeruu ja karttasovellusten teko nopeuttaa työtä maastotarkistusten vähentyessä, ja samalla saadaan entistä tarkempia tulkintoja. Hankkeessa muokataan olemassa olevaa MP20/50 aineistoa maaperäkarttatietokannan määrittelyn mukaisesti PSY:n alueella.

Hankkeen osatehtäviin kuuluu happamien sulfaattimaiden kartoitus, jota toteutetaan yhteistyössä LSY:n kanssa. Kartoitus on ympäristön kannalta tärkeää, koska happamat sulfaattimaat vaikuttavat haitallisesti mm. pohja- ja pintavesien laatuun, maatalouden tuottavuuteen ja maaperän geoteknisiin ominaisuuksiin. PSY:ssä kartoitusta tehtiin v. 2012-2014 Rovaniemeltä pitkin Kemijokilaaksoa Kemiin saakka, Tornionjokilaaksossa Torniosta Pelloon, ja Perämeren rannikolla Tornion ja Simon välisellä alueella. Tutkimuksia jatketaan v. 2015 Perämeren rannikolla kohti Oulun seutua.

Maa-ainesrekisterin päivitystä varten tutkitaan ja kartoitetaan Pohjois-Suomen käyttökelpoisten mineraalimaa-ainesten määrää ja laatua sekä niiden riittävyyttä käyttäjien tarpeiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioidaan maa-ainesten oton ja muun maankäytön, kuten pohjavedenoton ja –suojelun yhteensopivuus. Hankkeessa tehdään harju- ja moreeniainesten inventointia ja perustutkimusta sekä maa-ainesten saatavuusselvityksiä, taselaskelmia sekä tuotetaan tietoa maa-ainesmuodostumien levinneisyydestä. Maa-ainestutkimuksissa hyödynnetään myös POSKI-hankkeen tietoja.

Hankkeen osatehtäviä ovat myös glasiodynamiikka- ja maapeitepaksuusteemat, joita toteutetaan yhteistyössä GTK:n muiden yksiköiden kanssa. Glasiodynamiikkateemassa kehitetään hahmontunnistusalgoritmia eCognition-ohjelmistolla. Tehtävällä pyritään geomorfologisten pintamuotojen puoliautomaattiseen esivektorointiin laserkeilatusta korkeusmalliaineistosta. Algoritmia on kehitetty TEKES-hankkeessa ’Avoin data’ vuonna 2014, mutta algoritmi ei ole vielä tuotantokunnossa. Hankkeen toimintaan kuuluu MP200 kerrostuma/muodostumatietojen luominen Kuusamon kielekevirran ja sen lounaiselle interlobaattialueelle. Samalla alueella tehdään glasiodynamiikkateeman lineaatioiden ja subglasiaalisten kumpumoreenien rajausta LIDAR-aineistojen avulla.

Projektilistaukseen