Maaperän taustapitoisuudet ja riskit

Esittely

Projekti kartoittaa ja tutkii Suomen aktiivisen maankäytön alueiden maaperän geokemiallisia taustapitoisuuksia ja happamien sulfaattimaiden aiheuttamia riskejä. Tietoa tuotetaan yleisimpien mineraalisten maalajien alkuainepitoisuuksista kasvukeskusten, kaivosalueiden ja valittujen tuotantoalueiden ympäristön maaperästä. Tiedot tuodaan yhteiseen käyttöön muun muassa GTK:n ylläpitämän valtakunnallisen taustapitoisuusrekisterin (TAPIR) kautta. GTK:n tietokantoihin lisätään myös tieto happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyydestä ja metallipitoisuuksista.

Projekti koostuu kolmesta työpaketista:
WP1 = Taajamien taustapitoisuus,
WP2 = Kaivosympäristöjen taustapitoisuus,
WP3 = happamien sulfaattimaiden tutkimus.

Ympäristöhallinto on uudistanut pilaantuneiden maiden arviointi- ja kunnostusoppaan, jossa taustapitoisuusrekisteri on kiinteä osa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Tietoa taustapitoisuuksista tarvitaan myös kaivettujen maa-ainesten sijoittamisessa (tuleva MASA-asetus), maankäytön muutostilanteissa, kaavoituksessa ja kuntien rakennusjärjestyksen laadinnassa mm. vesihuoltoratkaisujen taustatiedoksi suurten taustapitoisuuksien alueella, mineraalipotentiaalisten alueiden ja teollisuusalueiden perustilaselvityksissä sekä kiviainesten otossa suurten arseeni- ja metallipitoisuuksien alueilla. Taustapitoisuustieto on myös olennainen osa YVA- ja lupaprosessia.

Kaivosalueiden ympäristön taustapitoisuuksien kartoituksella selvitetään kaivosalueiden lähiympäristön maaperän taustapitoisuuksia. Tuotantoalueiden ympäristön kartoitus aloitetaan pilottitutkimuksena yhdeltä aktiiviselta tuotantoalueelta ja laajennetaan projektin aikana koskemaan pilottityön tulosten perusteella tehtävän suunnitelman mukaisesti.

Projektissa täydennetään happamien sulfaattimaiden (HS-maat) kartoitusta kansallisen HS-strategian (MMM 2011) ja vesienhoitosuunnitelmien 2016-2021 tavoitteiden mukaisesti. Työssä selvitetään HS-maiden levinneisyys, esiintymissyvyys ja laatu, sekä maalajit, happamuus ja rikkipitoisuus sekä 30 muuta alkuainetta. Projektin HS-maiden kartoituksesta laaditaan tutkimusraportti, jossa kuvataan kartoituksen periaatteet ja menetelmät. HS-kartoituksen tulokset esitetään karttoina, jotka osoittavat HS-maiden esiintymisen todennäköisyyttä. Havaintopisteiden tulos- ja taustatiedot näytetään myös karttapalvelussa. Materiaali on kaikille käytettävissä GTK:n karttapalvelun kautta. Tietoja voidaan hyödyntää vesiensuojelussa sekä maankäytön suunnittelussa, toteutuksessa ja jälkihoidossa. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa selvitämme muualla maassa esiintyvien happamien hiekkojen, happamien moreenien ja happamien turpeiden syntymekanismeja ja esiintymistä sekä yhteyttä mustaliuskeiden esiintymiseen. Projektissa kehitetään sulfaattimaiden esiintymisen ja ominaisuuksien tutkimusta mallintamalla. Mallien avulla voidaan jatkossa tuottaa asiakkaille eri mittakaavaisia paikkatietoaineistoja nopeasti ja luotettavasti.

Tiedonkeruun ohella projektissa selvitetään maaperän taustapitoisuustiedon käyttöä taajamaympäristöjen, tuotantoalueiden ja kaivosalueiden riskinarvioinnissa. Maaperän metallien biosaatavuus on keskeistä riskinarvioinneissa ja tämän tueksi tarvitaan tietoa mm. metallien liukoisuudesta ja liikkuvuudesta erilaisissa olosuhteissa (pH, orgaanisen aineksen määrä, saveksen määrä, sulfidien hapettuminen, kationin vaihtokapasiteetti, luontainen taustapitoisuus vs. antropogeeniset pitoisuudet, ilmastonmuutos). Etenkin taajamaympäristössä riskinarviointiin liittyy keskeisesti eri altistumisreittien (esim. maansyönti, kaupunkiviljely) tunnistaminen suurien taustapitoisuuksien alueella. Projektissa tutkitaan myös suurten taustapitoisuuksien liukoisuutta ja liuenneiden haitta-aineiden pidättymistä maaperään vajovedestä ja kulkeutumista pohjaveteen.

GTK:n omarahoitteinen projekti.

Projektilistaukseen