Käytöstä poistetut kaivannaisjätealueet herättävät kiinnostusta sekundäärisinä raaka-ainelähteinä. Jo kertaalleen louhitun materiaalin uudelleenhyödyntämisessä (re-mining) on etuja, mutta taloudellinen kannattavuuden takaamiseksi ja mahdollisimman kestävään prosessiin tarvitaan monenlaisia tutkimuksia. GTK tutkii kaivannaisjätealueita monella tavalla ja selvittää niiden raaka-ainepotentiaalia.
Kiertotalouden ja kestävän kaivostoiminnan vaatimus lisääntyy yhteiskunnassa koko ajan. Tämän lisäksi siirtymä vähähiilisiin ratkaisuihin luo lisätarvetta mineraaleille ja metalleille. Yksi keino on hyödyntää jo olemassa olevia kaivannaisjätealueita eli sekundäärisiä varantoja.
Jokainen sekundäärinen varanto on omanlaisensa, jolloin huolellinen tutkiminen ennen hyödyntämisen aloittamista korostuu. GTK on ainoa taho, joka on käytännössä tehnyt nykyteknologiaa hyödyntävää arviointia Suomessa. GTK:lta voi ostaa koko tutkimuskokonaisuuden tai sen osia.
Materiaalille tehdään ensin karakterisointi, jonka tulokset määrittävät, kannattaako jätealuetta uudelleenhyödyntää. Tämän jälkeen hyödyntämispäätöstä tukemaan on tarjolla GTK Mintecin koetehdas- ja laboratoriokokonaisuuden palvelut. Siellä on mahdollista testata rikastusprosessi sekä koeajaa se tehdasmittakaavassa parhaan lopputuloksen varmistamiseksi.
Ensin GTK käy huolellisesti läpi kaivoksen tuotantoon liittyvän tekniset tiedot. Tähän kuuluu myös tutkimuskohteen taustojen, kuten toimintahistorian ja kaivannaisjätealueen taustakuvauksen, selvittäminen.
Selvitystyö kattaa ainakin seuraavat aihealueet:
Kaivannaisjätealueiden kartoitus sisältää: jätealueen rajat, purkuputkien sijainnit, valuma-alueet ja laskuojat (koordinaattipistein). Nämä merkitään karttaan.
Jätealueen kartoitustietoa tarvitaan tutkimussuunnitelman laatimisessa. Kartoituksen perusteella voidaan esimerkiksi arvioida tarvittavia näytteenottovälejä ja mahdollisia logistisia tarpeita.
GTK:n asiantuntijoiden luomassa tutkimussuunnitelmassa käydään läpi alueella tarvittavat tutkimukset sekä niiden vaiheet ja toimenpiteet. Suunnitelma sisältää myös työturvallisuuden ja laadunvalvonnan.
GTK suosittelee monivaiheista näytteenottoa. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään muutamalla näytteellä alustava arvio. Seuraavissa vaiheissa arviota tarkennetaan tiheämmällä ja systemaattisemmalla näytteenotolla. Näytteet lähetetään akreditoituun geokemian laboratorioon sekä GTK omaan mineralogian laboratorioon. GTK:n asiantuntijat käyvät huolellisesti läpi tulokset ja analyysipakettien alkuainevalikoima arvioidaan tapauskohtaisesti.
Laadunvalvonta on tärkeä osa arvioinnin onnistumista. Näytteenoton ja laboratorioanalyysien laatua valvotaan mm. ulkoisilla sertifioiduilla kontrollinäytteillä sekä rinnakkaisnäytteillä.
GTK karakterisoi tutkittavan materiaalin ja tekee rikastustestejä, jonka perusteella voi esittää alustavan arvion hyötykäyttömahdollisuuksia. Taloudellisesti potentiaalisista arvoaineista tehdään markkinaselvitys. Karakterisoinnissa GTK tunnistaa myös mahdolliset ympäristölle haitalliset aineet mahdollisesta lopullisesta jätejakeesta ja arvioi niiden vaikutuksia läjityksen suunnitteluun.
GTK mallintaa mineraalien ja/tai alkuaineiden pitoisuudet, niiden jatkuvuudet jätealueella ja hyödyntämiskelpoisen tonnimäärän. Arvion luotettavuus pohjautuu laadukkaaseen näytteenottoon ja näytemäärän edustavuuteen.
GTK luokittelee alueen raaka-ainepotentiaalin kansainvälisen United Nations Framework Classification for Resources (UNFC) -järjestelmän mukaan.
GTK on tunnistettu järjestelmän osaaja, Euroopassa, joka on osallistunut teeman kansainväliseen yhteistyöhön vuodesta 2017 lähtien. GTK:n asiantuntija ovat olleet työstämässä Eurooppa-tasoista ohjeistusta sekä primääristen että sekundääristen raaka-ainevarantojen yhteneväiseen luokittelun.
GTK:n tekemä loppuraportti sisältää tiivistetyn selvityksen kohdealueella tehdyistä tutkimuksista ja tutkittujen raaka-aineiden markkinapotentiaalista. Tämän avulla on helpompi tehdä päätöstä jatkoaskelista.
Jätä yhteystietosi ja lyhyt viesti, niin asiantuntijamme vastaavat sinulle.
