MAAMERI-hanke selvittää, miten Saaristomeren ekosysteemi reagoi ravinnekuormituksen muutoksiin

Saaristomeren meriympäristön tila ei pitkäjänteisestä vesiensuojelutyöstä huolimatta ole parantunut toivotulla tavalla. Meren tilaa on pyritty parantamaan valuma-alueen vesiensuojelutoimilla, mutta ravinteiden ja etenkin fosforin määrä Saaristomerellä on vähentynyt vain vähän. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluva MAAMERI-tutkimushanke pyrkii selvittämään entistä tarkemmin maalta tulevan fosforin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia meriympäristössä ja ymmärtämään, miten ympäristön toipumista voitaisiin tehostaa.

Hanke parantaa tietopohjaa ja kehittää edelleen vesiensuojelun toimenpiteiden suunnittelun ja arvioinnin työkaluja. Tutkimus keskittyy erityisesti veteen kulkeutuvan partikkelimaisen aineksen ja pohjan sedimenttiprosessien mittaamiseen sekä fosforikuormituksen ja meren eliöstön väliseen vuorovaikutukseen, mikä ilmenee mm. leväkukintoina. Lisäksi kehitetään satelliittimittauksiin ja ekosysteemimallinnukseen perustuvia uusia työkaluja.

Kaksi ja puoli vuotta kestävä hanke kokoaa suomalaiset merentutkimuksen toimijat laajalla rintamalla. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,2 miljoonaa euroa. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus (SYKE), ja siinä ovat mukana Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.

Ravinnekuormitusta tulee useista lähteistä – hajakuormitus Saaristomeren suurin kuormittaja

Vesien ravinnekuormitus kertyy monista lähteistä: yhdyskuntien jätevesistä, teollisuudesta, kalankasvatuksesta, maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta, laskeumasta ja hulevesistä. Hajakuormitus, kuten maatalouden aiheuttama kuormitus, tuottaa monilla Suomen merialueilla, myös Saaristomerellä, edelleen suurimman osan ravinnekuormituksesta.

Maalta tuleva kuormitus muuttuu matkallaan alkulähteestä mereen ja edelleen jokisuilta avomerelle alueen hydrologiasta ja vesireittien ominaisuuksista johtuen. Rannikko- ja avomerialueilla ravinteiden kiertoon vaikuttavat monet samanaikaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit. Fosforin kiertoon vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi sedimentin biogeokemialliset prosessit ja pohjan happitilanne.

Toimenpiteiden suunnittelu vaatii toimivia työkaluja

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun tueksi tarvitaan työkaluja, joilla voidaan arvioida kuormituksen vähentämiselle asetettujen tavoitteita ja niihin liittyvää epävarmuutta meriympäristön hyvän tilan näkökulmasta. MAAMERI-hankkeessa parannetaan ja kehitetään tällaisia työkaluja, esimerkiksi nykyisin käytössä olevaa Saaristomerimallia. Hanke pohjautuu aiempaan Saaristomeren ravinnekuormituksen ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi tehtyyn pitkäjänteiseen työhön ja täydentää sitä.

”Tavoitteemme on, että esimerkiksi tutkimuslaitosten tietoaineistojen yhtenäistämisellä ja uusilla etenkin kenttätutkimuksiin ja satelliittikuviin perustuvilla aineistoilla työkaluista voidaan saada entistä parempia, tarkempia ja tehokkaampia. MAAMERI-hankkeessa tehtävä työ sisältää muun muassa mallinnusta ja kaukokartoitusta, mutta myös Saaristomerellä tehtäviä kenttätutkimuksia. Kenttätutkimuksissa pääsemme hyödyntämään mukana olevien organisaatioiden osaamisen vahvuuksia ja eri kokoisia tutkimusaluksia. Yhdessä pystymme tuottamaan vielä puuttuvaa tärkeää tietoa Saaristomeren ekosysteemistä”, kertoo tutkimushankkeen vetäjä, erikoistutkija Hermanni Kaartokallio SYKEstä. ”Tavoitteemme on kehittää työkaluja, joiden avulla rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkailla toimilla.”

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä ja maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Hermanni Kaartokallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, hermanni.kaartokallio@ymparisto.fi, p. +358 50 3257 580

Tutkimusprofessori Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus GTK, aarno.kotilainen@gtk.fi, p. +358 295 032 576

Ryhmäpäällikkö Laura Tuomi, Ilmatieteen laitos, laura.tuomi@fmi.fi, p. +358 295 396 404

Specialforskare Sonja Salovius-Laurén, Åbo Akademi, sonja.salovius-lauren@abo.fi, tfn + 358 407 426 672

Apulaisprofessori Jari Hänninen, Turun yliopisto, Saaristomeren tutkimuslaitos, jarhan@utu.fi, p. +358 504 017 838

Professori Alf Norkko, Helsingin yliopisto, Tvärminnen tutkimusasema, alf.norkko@helsinki.fi, p. +358 40 484 6608

Yksikön päällikkö Mirja Koskinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, mirja.koskinen@ely-keskus.fi, p. +358 295 022 886

 

Teksti: Suomen ympäristökeskus SYKE

Kuva: © Riku Lumiaro / SYKE