Siirry sisältöön

Puhdas vesi ja sanitaatio

Vesienhallinta on yksi neljästä 2020‒2023 strategiamme painopistealueesta. Olemme priorisoineet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta omat strategiset tavoitteemme, joihin voimme toiminnallamme merkittävimmin vaikuttaa.

  • Edistämme vesivarojen kestävää käyttöä ja riskienhallintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
  • Tuotamme uutta geologista tutkimustietoa ja palvelukonsepteja teollisuuden ja kaivosympäristöjen vesienhallintaan.
  • Kasvatamme hydrogeologista osaamista uudistamalla pohjavesivarantojen tutkimusta muuttuvassa ympäristössä ja seurantaa innovatiivisilla työkaluilla ja menetelmillä.

Miten voimme toiminnallamme vaikuttaa tavoitteeseen

Tutkimuksemme pääteemat ovat pohjavesi ja vedet kaivosympäristössä. Kehitämme muun muassa tekopohjavesiratkaisuja, vesihuollon riskienhallintaa, pintavesi-pohjavesivuorovaikutuksen tutkimusta sekä vesienhoidon suunnittelua.

Perustamme toimintamme tieteelliseen tutkimukseen, kattaviin tietoaineistoihin, osaamiseemme hydrogeologisen kierron prosesseista sekä aineistoon, joka on kerätty tutkimuskohteista perinteisillä ja kehittämillämme tutkimusmenetelmillä.

Asiantuntijoidemme vesiosaamista hyödynnetään kokonaisvaltaisissa vesienhallinnan kysymyksissä, kuten tunnistamalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin.

Teemme kehitysyhteistyöprojekteissa vesivarojen hallintaan liittyvää kansainvälistä yhteistyötä, tuemme paikallista osaamisen kehittämistä sekä tuotamme hydrogeologisia tietoaineistoja. Kansainvälisen yhteistyön pohjana on aktiivinen toiminta Finnish Water Forum -verkostossa.

Näin etenimme vuonna 2023

Nelivuotinen Hydrogeologia ja globaalimuutos (HYGLO) -projekti saatiin päätökseen. Projektissa perustettiin hydrogeologisten tutkimusasemien verkosto valittuihin kohteisiin eri puolella Suomea. Tutkimusasemilla seurataan pohjavesialueita ja pohjavedessä tapahtuvia muutoksia erilaisissa ympäristöissä. Toiminta pyritään varmistamaan vuosikymmeniksi, jotta voimme havaita ilmastossa ja ympäristössä tapahtuvia pitkäaikaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia pohjavesialueisiin.

Tutkimusasemaverkosto sai merkittävän eurooppalaisen Water Oriented Living Labs (WOLL) -verkostostatuksen. Projektissa edistimme lisäksi muun muassa pohjavesimuodostumien geologisten rakenneselvitysten menetelmiä ja pohjaveden virtausmallinnusta.

Tutkimme useissa projekteissa kaivosvesien ympäristövaikutuksia ja kaivosympäristöjen vesistöille aiheuttamia riskejä. Kaivannaisjätealueet ovat yksi suurimmista kaivostoiminnan huolenaiheista kaivannaisjätteen kemiallisen reaktiivisuuden ja mahdollisten päästöjen vuoksi, jotka ovat vakava riski erityisesti kaivosten läheisyydessä sijaitseville vesistöille. Muun muassa ML-Mining hankkeessa tutkitaan saastuneiden suotovesien laadun ja määrän ennustamisen ja kunnostamistarpeen mallintamisen parantamista koneoppimismenetelmin.

Tiivistimme yhteistyötämme kotimaisen vesisektorin toimijoiden kanssa Finnish Water Forum -verkostossa ja liityimme Euroopan komission alulle laittamaan Water Europe -verkostoon, jossa vahvistetaan eurooppalaisen vesisektorin ja sen sidosryhmien yhteistyötä ja arvoketjuja.

IKI-projektit ovat ulkoministeriön (UM) rahoittamia projekteja, jotka tukevat kehitysmaiden pyrkimyksiä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. IKI-projekteissa GTK:n tutkijat raportoivat, miten ihmisoikeuksien kunnioitus ja niiden edistäminen sekä sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ilmastokestävyys ja vähäpäästöinen kehitys huomioidaan projektityön aikana. Kehitysyhteistyöprojekteissa keskeistä on myös osaamisen jatkuvuus ja siirrettävyys paikallisille toimijoille.

Saimme päätökseen tekopohjaveden mahdollisuuksiin keskittyneen IKI Viet MAR -kehitysyhteistyöprojektin Vietnamissa. Ulkoministeriön rahoittamassa projektissa tuettiin paikallisten asiantuntijaorganisaatioiden ymmärrystä kestävistä vesivarojen hallinnan menetelmistä ja vahvistettiin heidän osaamistaan tekopohjavesihankkeen toteuttamisessa. Tekopohjavesimenetelmillä etsittiin ratkaisuja vedenhankintaan liittyviin haasteisiin kuten pohjaveden laadun vaihteluun sekä veden laatua uhkaaviin riskitekijöihin.

Uzbekistanissa on käynnissä geotiedon tuottamiseen liittyvä IKI-kehitysyhteistyöprojekti, jossa mahdollistamme ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ympäristö- ja pohjavesimuutosten tehokkaamman havainnoinnin ja hallinnan. Pohjavesivarantojen seurantaa ja ympäristövaikutusten havainnointia tehtiin pilottialueella Akhangaran pohjavesialueella. Alueella suoritetaan geofysikaalisia ja hydrogeologisia maastotöitä ja opetellaan geofysikaalista mallinnusta sekä pohjavesialueen virtausmallinnusta. GTK:lla oli vastaava projekti käynnissä myös naapurimaassa Kirgisiassa.

Kolmannessa IKI-projektissa Towards arsenic safe drinking water in Nepal (IKI NeAs) jatkettiin työtä arseenipitoisen juomaveden käytön vähentämiseksi Nepalissa. Projektin tavoitteena on parantaa Nepalin vesisektorilla toimivien sidosryhmien osaamista pohjaveden arseenipitoisuuteen liittyvän tiedon hyödyntämisessä ja juomaveden arseenipitoisuuden vähentämiseen tähtäävissä toimissa. Vuonna 2023 keskityttiin paikalliselle väestölle juomaveden arseeniriskeistä tiedottamisen suunnitteluun ja koordinaatioon.

41 SDG-tavoitetta 6 edistävää projektia vuonna 2023

Case

Puhtaan veden merkitys kriittisenä resurssina kasvaa

Nykyisten pohjavesivarojen riittävyys on yhteinen huolenaihe maailmassa, jossa veden kulutus kasvaa väestömäärän ja elintason noustessa.