Geologian tutkimuskeskus etsii Suomesta ratkaisuja kasvavaan akkumineraalien tarpeeseen

Globaalin akkujen tarpeen on arvioitu kymmenkertaistuvan vuosien 2015 ja 2020 välillä. Akkuja tarvitaan erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energiantuotannon lisääntyessä, eivätkä nykyiset tunnetut raaka-ainevarat riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin tarpeisiin.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on käynnistänyt nelivuotisen Akkumineraaliprojektin selvittämään suomalaisten mineraaliesiintymien hyödyntämismahdollisuuksia akkujen tuotantoon. Projektin tavoitteena on arvioida hyödyntämiskelpoisten koboltti-, litium- ja suomugrafiittiesiintymien potentiaalia Suomessa ja tunnistaa uusia alueita, joilla niiden esiintyminen on todennäköistä. Akkumineraalien kysynnän odotetaan kasvavan erittäin voimakkaasti lähivuosina.

”Uusiutuvan energian tuotannon kasvu yhdessä liikenteen sähköistymistavoitteiden kanssa muokkaa suurimman mielenkiinnon kohteena olevien mineraalien listaa, mutta niiden mukana kasvaa ”perinteisempienkin” metallien kuten kuparin ja nikkelin kysyntä”, kertoo Akkumineraaliprojektin projektipäällikkö Perttu Mikkola.

Vuonna 2019 Akkumineraaliprojektin maastotutkimukset ja kairaukset painottuvat kolmelle koboltin suhteen mielenkiintoisimpana pidetylle alueelle: Koillismaan ja Etelä-Lapin rajaseudulle, Keski-Pohjanmaalle sekä Leppävirran ja Kaavin väliselle alueelle Savossa.

Maastotutkimukset ja uudet analyysimenetelmät arvioinnin välineenä

Maastotutkimuksissa selvitetään kallioperän sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia sekä tiheyttä geofysiikan mittauksilla. Tutkimusalueilla tehdään muun muassa kallioperäkartoitusta, lohkare-etsintää ja moreeninäytteenottoa. Päätutkimusalueiden lisäksi kohteellisempia tutkimuksia tehdään muun muassa suomugrafiittiesiintymien laadun ja koon selvittämiseksi sekä pegmatiittien paikantamiseksi. Maastotutkimuksista tiedotetaan kohdealueiden asukkaille ja maanomistajille ennen niiden aloittamista.

Mineraalien mahdollisia tunnistamattomia esiintymisalueita selvitetään myös analysoimalla GTK:n tietokantoja. Tavoitteena on malmipotentiaalin aiempaa luotettavampi arviointi ja tunnistaminen, ja lupaavimmilta vaikuttavilla alueilla aloitetaan maastotyöt vuonna 2020.

”Vuosikymmenien aikana GTK:n tietokantoihin kerättyä aineistoa käsittelemällä voidaan selvittää paljon, mutta vanhojen näytteiden pohjalta saatujen ideoiden ja luotujen mallien tarkistaminen vaatii lisäksi aina perinteistä maastotyötä ja näytteenottoa. Tietyillä alueilla olemassa oleva perustieto pitää myös päivittää ennen kuin alueen malmipotentiaalia voidaan oikeasti arvioida”, Mikkola toteaa.

Projektin yhteydessä perusteellisemmin tutkituista vyöhykkeistä laaditaan myös kolmiulotteiset geologiset mallit, jotka helpottavat osaltaan syvemmällä sijaitsevien malmien etsintää. Akkutuotanto tarvitsee mineraaleja, ja Suomella on kaikki edellytykset vastata tarpeeseen. Ainutlaatuiset raaka-ainevarainnot ja vahva kaivos- ja geologisen alan osaaminen takaavat Suomelle hyvät mahdollisuudet nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Perttu Mikkola, puh. 040 566 8017, perttu.mikkola@gtk.fi
Malmit ja teollisuusmineraalit -yksikön päällikkö Pasi Heino, puh. 029 503 3440, pasi.heino@gtk.fi