Vuonna 2021 julkaistussa raportissa arvioitiin kriittisten raaka-aineiden saatavuutta ja kysyntää Pohjoismaiden teollisuusekosysteemissä sekä esitettiin keskeisiä näkemyksiä raaka-aineiden merkityksestä vihreälle siirtymälle.

Sittemmin Euroopan unioni on päivittänyt kriittisten raaka-aineiden listaustaan ja ottanut käyttöön uuden strategisten raaka-aineiden kategorian, joka on kriittinen puolustus- ja huipputeknologian aloille. Nämä päivitykset on virallistettu vuonna 2024 kriittisten raaka-aineiden asetuksessa (CRMA).

Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen Nordic Innovation tilasi päivityksen vuonna 2021 julkaistuun raporttiin.

“Digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyvä raportti on erittäin ajankohtainen. Vuoden 2021 raportti oli menestys, joka herätti kiinnostusta sekä teollisuudessa että päättäjien keskuudessa. On tärkeää päivittää raportti pohjoismaisesta näkökulmasta”, korosti Sindre Stemshaug Bornstein, Nordic Innovationin toimitusjohtaja, avatessaan Pohjoismaisen raaka-ainefoorumin huippukokouksen Oslossa maaliskuussa 2025.

Päivityksen myötä raportti arvioi uudelleen Pohjoismaiden primaaristen raaka-ainevarojen potentiaalin ja painottaa entistä enemmän turvallisuusnäkökulmia, mukaan lukien puolustusteknologian tarpeet.

Yhdistelemällä Pohjoismaiden raaka-aineisiin liittyviä tietoja viimeisimpiin eurooppalaisiin kehityksiin päivitysprojekti pyrkii vahvistamaan alueellista omavaraisuutta ja raaka-ainetoimituksien resilienssiä.

Tutkimus kattaa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Grönlannin. Tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu erillisiin tietolähteisiin kustakin Pohjoismaasta.

Yhteistyössä Nordic Innovationin kanssa tehtävässä raportissa hyödynnetään asiantuntemusta eri Pohjoismaista. Projektia johtaa Geologian tutkimuskeskus (GTK), ja siinä ovat mukana seuraavat kumppaniorganisaatiot: Ruotsin Geologian tutkimuskeskus (SGU), Tanskan ja Grönlannin Geologinen tutkimuslaitos (GEUS), Norjan Geologian tutkimuskeskus (NGU), Islannin yliopisto (HI), Islannin Geologian tutkimuslaitos (ÍSOR) sekä Grönlannin hallituksen elinkeino-, kauppa-, mineraalivarat-, oikeus- ja sukupuolten tasa-arvoministeriö.

Lisätietoa

Linkki vuonna 2021 julkaistuun raporttiin

The Nordic Supply Potential of Critical Metals and Minerals for a Green Energy Transition

Alva Bruun, projektipäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
alva.bruun@gtk.fi
puh. 029 503 0114

EU on luokitellut 34 raaka-ainetta kriittisiksi. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tietojen mukaan näistä 25:tä löytyy Ukrainassa sijaitsevista mineraaliesiintymistä. Yhdysvaltojen strategisiksi luokittelemista 50:stä raaka-aineesta Ukrainasta löytyy 22:ta.

Huomattavan kokoluokan esiintymiä löytyy uraanin lisäksi neljästä kriittisestä raaka-aineesta: grafiitti, litium, titaani ja beryllium.

Eri tahot, kuten EU ja USA, ovat määrittäneet omalle toiminnalleen kriittisiä ja strategisia raaka-aineita. Nämä raaka-aineet ovat luonnonvaroja, jotka ovat tärkeitä talouden ja teollisuuden kannalta ja joiden saatavuuteen liittyy riskejä. Näitä raaka-aineita käytetään esimerkiksi puhtaan siirtymän, puolustusteollisuuden ja korkean teknologian tuotteissa. Yhden arvion mukaan maapallon titaanista peräti seitsemän prosenttia tuotetaan Ukrainassa. Ukraina on myös yksi harvoista titaania tuottavista maista maailmassa.

Kasvaneen raaka-ainekysynnän vuoksi Ukrainan hallitus on vuosien ajan pyrkinyt kehittämään malminetsintä- ja kaivosprojekteja houkutellakseen ulkomaisia investointeja, mutta Venäjän käynnistämä hyökkäyssota on hidastanut ja vaikeuttanut hankkeita. Sota on vaikuttanut vakavasti kaivos- ja metallituotantoon erityisesti Itä- ja Etelä- Ukrainassa, missä monet Ukrainan tärkeimmistä teollisuuslaitoksista sijaitsevat.

Kaivostoiminnan osuus viennistä on tällä hetkellä 17,6 % (12,4 % metallit ja 5,2 % muut kaivostuotannon tuotteet). Tämä on huomattavasti pienempi verrattaessa ennen sotaa olleeseen n. 33 % osuuteen. Malminetsintätoiminta Ukrainassa on tällä hetkellä erittäin vähäistä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

Ukrainan mineraalivarantoarviot vaihtelevat kattavien geologisten kartoitusten puuttuessa

Raaka-aineita löytyy ympäri Ukrainaa, mutta suurimmat keskittymät ovat maan keski- ja itäosissa. Keskellä Ukrainaa on yli 2500 miljoona vuotta vanha Ukrainan kilveksi kutsuttu alue, josta löytyy erityisesti rautaa ja titaania. Itä-Ukrainan geologisesti nuoremmilla alueilla on puolestaan muun muassa grafiittia, litiumia, öljyä ja kaasua.

Arviot Ukrainan luonnonvaroista ja niiden rahallisesta arvosta vaihtelevat. Ukrainassa ei ole tehty kattavia moderneja geologisia kartoituksia. Lisäksi mineraalien louhimisen kannattavuuteen markkinoilla vaikuttavat muun muassa niiden syvyys ja sijainti, louhittavan malmin puhtaus ja kaivostoiminnasta syntyvät sivutuotteet.

Ukrainan kallioperästä löytyy jopa 8 000 Ukrainan varannoiksi luokittelemaa mineraaliesiintymää 95:lle eri mineraalille. Näistä yli 100 esiintymää on metallisten mineraalien esiintymiä. Merkittäviä varantoja EU:n kriittisiksi luokitelluista raaka-aineista ainakin grafiitti, litium, titaani ja beryllium.

On myös huomattava, että louhinta on kallista, aikaavievää ja pitkäkestoista. Tuhansien miljardien arvoisten kaivannaisten saamiseksi tarvitaan kattavia lisäselvityksiä ja lupaprosesseja. Normaalioloissakin löydöksestä kaivoksen aukeamiseen voi kestää lähemmäs 20 vuotta.

Mineraalivarannot ovat eri asia kuin malmivarat

Mineraalivarannot on näistä kahdesta laajempi termi, joka ei suoraan ota kantaa taloudelliseen hyödynnettävyyteen. Malmivarat ovat taloudellisesti hyödynnettävissä oleva osat mineraalivarannoista.

Lisätietoa

Tietoa EU:n kriittisistä ja strategisista raaka-aineista

Lisätietoa ja haastateltavia voit tiedustella GTK:n viestinnän kautta: viestinta@gtk.fi