Paikkatietoteknologian kehitystyö osana laajempaa kehittämistä toi Geologian tutkimuskeskukselle kansainvälisen palkinnon 

Viisi henkilöä rivissä seinän edessä. Keskimmäisellä on kunniakirja kädessä ja toinen vasemmalta pitelee läpikuultavaa palkintoa.
Kuvateksti: Palkinnon vastaanottivat GTK:n projektitiimistä Heikki Olander (toinen vas.), Mirjam Orvomaa ja Aleksanteri Aksola. Palkinnon luovuttivat Esri-Finlandin Markus Marila (vas.) ja Laura Valojärvi (oik). GTK:n projektitiimiin kuuluivat lisäksi Antti Kahra, Tomi Rönkkö,Ville Jussila, Aleksi Kokkonen, Tatu Paajanen ja Jyrki Kokkonen.

GTK tuottaa, kokoaa ja hyödyntää geotieteellistä tietoa monin tavoin. Vuonna 2022 GTK käynnisti geotiedon kehittämisohjelman, jonka tavoitteina ovat geotietojärjestelmän uudistaminen, tietovarannon päivittäminen, toiminnan tehostaminen sekä osaamisen kehittäminen.

Lähikuva palkinnosta, joka on läpikultava.

GTK päätti siirtyä hyödyntämään ratkaisuissa myös pilvipalveluiden tarjoamaa joustavuutta ja skaalautuvuutta. Uusi geotietojärjestelmä yhdistää pilvipalvelujen ja paikallisten ratkaisujen hyödyt yhdeksi dynaamiseksi kokonaisuudeksi. ArcGIS-paikkatieto-ohjelmisto on osa uuttakin järjestelmää.

”Meillä on runsaasti erilaisia tietolähteitä ja datan määrä on valtaisa. Siksi monipuoliseen paikkatietosovellusten käyttöön soveltuvan dynaamisen alustan kehittäminen oli avainasemassa. Esimerkiksi kenttätyössä eri puolilla Suomea mobiilisovellukset helpottavat ja nopeuttavat asiantuntijoidemme työtä”, sanoo Tomi Rönkkö, ryhmäpäällikkö, GTK.

Geotietojärjestelmän kehittämisen toteutus perustui monitoimittajamalliin, jossa GTK:n omien asiantuntijoiden lisäksi myös ulkoiset yhteistyökumppanit, osallistuvat kehitystyöhön.

Lisätiedot

Tomi Rönkkö, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus
tomi.ronkko@gtk.fi
puh 029 503 3279

Mirjam Orvomaa, erikoisasiantuntija, projektipäällikkö
Geologian tutkimuskeskus
mirjam.orvomaa@gtk.fi
puh. 029 503 0115

Vihanti-Pyhäsalmi-alueen kallioperätutkimuksien kuulumiset – yleisötilaisuus ti 19.11.

Henkilö katsoo luupin läpi kivinäytettä maastossa

Projektin kuulumisista kerrotaan avoimessa yleisötilaisuudessa Siikalatvan kunnantalolla tiistaina 19.11. klo 18.00 Pulkkila-salissa. Tilaisuudessa on tarjolla pientä syötävää sekä kahvia ja teetä.

Samaan tilaisuuteen on GTK kutsunut mukaan Siikalatvan grafiitti vihreän siirtymän raaka-aineena -projektin ja Kupukan grafiitti Oy:n kertomaan grafiittitutkimuksistaan.

Lisätiedot

Kenttätiedote vuoden 2024 tutkimuksista ja lisätietoa projektista

Jukka Konnunaho
Geologian tutkimuskeskus GTK
sähköposti jukka.konnunaho@gtk.fi
puh. 029 503 4247

 

BATCircle2.0:n menestys vahvistaa Suomen asemaa litiumioniakkujen toimitusketjun huipulla

pyöreitä kiekkomaisia näytteitä eri mineraaleista.
Erilaisia mineraalinäytteitä hiottuina hionta- ja kiillotuslaitteella, joka on osa GTK Mintecin rikastusmineralogista laboratoriota. Kuva: Geologian tutkimuskeskus / Matti Immonen

BATCircle2.0 –– Business Finlandin Smart Mobility and Batteries from Finland -ohjelman kärkihanke –– päättyi elokuun 2024 lopussa. Yhteisenä tavoitteena oli luoda uutta tietoa ja innovaatioita akkualan tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi.

Kolmivuotisen projektin aikana yrityksissä ja korkeakouluissa tehtiin merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä, ja sen tuloksena julkaistiin huomattava määrä tieteellisiä artikkeleita. Projekti vahvisti yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä tukien samalla Suomen kansallista akkustrategiaa 2025 ja parantaen Suomen kilpailukykyä akkuteollisuuden arvoketjussa. Bloomberg onkin luokitellut Suomen yhdeksi maailman johtavista maista litiumioniakkujen arvoketjussa.

Akkumateriaalien kehittäminen, kierrätys sekä raaka-aineiden louhinta, jalostus ja käsittely ovat ratkaisevan tärkeitä sähköistymisen haasteiden ratkaisemiseksi. Tieteellisen tietopohjan ja teknisen osaamisen kehittäminen luo edellytykset uusille innovatiivisille ratkaisuille.

GTK kehitti projektissa erityisesti litiumin ja koboltin etsinnässä käytettäviä menetelmiä ja mallinnustyökaluja. Nämä tutkimukset tehtiin Kaustisen litiumalueella ja Kuusamon liuskevyöhykkeellä, jossa sijaitsee kulta-kobolttiesiintymiä. Kuusamon alueella havaittiin, että maankuoren syvärakenteet (>10-20 km) vaikuttavat mineraaliesiintymien muodostumiseen. Näiden rakenteiden kartoitus auttaa ymmärtämään alueen tektonista kehitystä ja potentiaalisten esiintymäalueiden paikantamista.

Ympäristönäkökulmat ja kestävän toiminnan periaatteet olivat keskeisiä tutkimusaiheita, kun projektissa tutkittiin mahdollisuuksia parantaa akkumetallien talteenottoa teollisuuden sivuvirroista. Lisäksi kehitettiin uudenlaisia grafiitin prosessointimenetelmiä akkumateriaalien valmistusta varten. GTK tutki myös erilaisten akkujen materiaalitarpeita ja suoritti litium-, nikkeli- ja kobolttimalmien koostumuksellista karakterisointia ns. referenssimateriaalien tuottamiseksi.

”Suomalaisten grafiittiesiintymien hyödyntämiseksi tehdyt puhdistus- ja jalostuskokeet antoivat lupaavia tuloksia”, kertoo erikoisasiantuntija Jussi Pokki GTK:lta.

Lisätietoja

Jussi Pokki, erikoisasiantuntija, GTK
jussi.pokki@gtk.fi

BATCircle-verkkosivusto

Kansallinen akkustrategia 2025