Uusiutuvasta rahkasammalesta ilmastoviisas ja turvetta korvaava kasvualusta
Viljelyssä kasvualustan valinnalla on merkittäviä seurauksia maankäyttöalan ilmastovaikutuksiin. Uusiutuvan rahkasammalen ominaisuudet kasvualustamateriaalina ovat lähes turvetta vastaavat ja sitä voidaan tuottaa niin vajaatuottoisilla metsäojitusaloilla kuin turvetuotantokentillä. Uusi hanke Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo) selvittää rahkasammalen kasvatuksen, käytön ja korjuun kokonaiskestävyyttä. Korkeatasoinen tutkimus- ja innovaatiohanke sai alkuvuodesta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen osana maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
Rahkasammalen korjuuta on Suomessa ehditty kokeilla jo useammassa kohteessa ja materiaalin laatu on osoittautunut erittäin toimivaksi. Suomen suuri vajaatuottoisten ojitettujen soiden ja turvekenttien pinta-ala mahdollistaisi rahkasammalen laajamittaisen kasvatuksen ja korjuun, jolloin rahkasammalella olisi hyvät mahdollisuudet turpeen korvaajana yksin tai yhdessä muiden materiaalien kanssa. Rahkasammalen kosteikkoviljelyä entisillä turvekentillä ja -pelloilla on myös kokeiltu muun muassa Keski-Euroopassa, mikä on tuottanut tietopohjaa toiminnan pilotointiin Suomessakin. Rahkasammalen laajamittainen tuotanto ja hyödyntäminen kasvualustana edellyttäisi kuitenkin kattavaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia, jonka taustaksi tarvitaan enemmän tutkimustietoa.
RahKoo-hankkeessa selvitetään rahkasammalen kasvatuksen, korjuun ja materiaalin käytön kokonaiskestävyyttä ilmaston, ympäristön monimuotoisuuden ja vesistövaikutusten kannalta.
”Rahkasammal on erinomainen kasvuturpeen korvaaja, sillä siitä valmistetun kasvualustan vedenpidätyskyky ja kasvien juurien kaipaama ilmatila vastaavat turvetta. Sammal on myös helposti kompostoitavissa käytön jälkeen. Suomesta löytyy runsaasti sammalen korjuuseen ja kasvatukseen soveltuvaa pinta-alaa sekä kasvatuksen lähdemateriaaliksi tarvittavaa sammalta. Tärkeää on nyt selvittää hyvän korjuukohteen kriteerit ja varmistaa, että sammal lähtee korjuun jälkeen uuteen kasvuun, eli että materiaali on uusiutuvaa”, kertoo RahKoo-hankkeen vastuullinen johtaja Anna Laine-Petäjäkangas Geologian tutkimuskeskuksesta.
Suomesta löytyy runsaasti sammalen korjuuseen ja kasvatukseen soveltuvaa pinta-alaa sekä kasvatuksen lähdemateriaaliksi tarvittavaa sammalta.
Tavoitteena kokonaiskuva rahkasammalen korjuun vaikutuksista
Hankkeessa täydennetään ensi sijassa tutkimustiedon aukkoja liittyen rahkasammalen korjuun vaikutuksiin kasvihuonekaasupäästöihin ja veden laatuun. Lisäksi selvitetään rahkasammalen uusiutumisen edellytyksiä korjuukohteilla. Maastomittausten ja olemassa olevien paikkatietoaineistojen pohjalta tarkastellaan kasvualustatuotteen elinkaaren ilmastovaikutuksia sekä kartoitetaan potentiaalisten korjuukohteiden kriteerejä, määrää ja sijaintia. Korjuun kokonaiskestävyyden arvioinnissa huomioidaan myös toiminnan taloudelliset ja työllistämisvaikutukset.
”RahKoo lähtee selvittämään rahkasammalkasvualustan kokonaiskestävyyttä. Hankkeen pääpaino on ilmastovaikutuksissa, mutta perehdymme myös muihin ympäristövaikutuksiin, toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen sekä korjuukohteiden valintakriteereihin ja määrään Suomessa”, sanoo Laine-Petäjäkangas.
Turve on edelleen ylivoimaisesti käytetyin kasvualustamateriaali Suomessa. Kasvuturpeen ilmasto- ja päästövaikutukset ovat kuitenkin tunnetusti siinä määrin haitalliset, että korvaaville materiaaleille on suuri tarve. Lisäksi kasvualustojen kysynnän odotetaan maailmanlaajuisesti jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Rahkasammal on uusiutuva ja ominaisuuksiltaan lähes turvetta vastaava kasvualustamateriaali. Rahkasammalta voidaan myös tuottaa monipuolisesti entisillä turvetuotantoalueilla. Kosteissa oloissa kasvatettavalla rahkasammalella on mahdollista vähentää korvattavien maankäyttömuotojen kuivatuksesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä. Selvitettävänä on, voidaanko rahkasammalpohjaisilla kasvualustoilla vähentää kasvihuoneviljelyn päästöjä ja vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Hankkeella tuetaan maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä
RahKoo-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteiden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tärkeässä roolissa tässä on uuden tiedon tuottaminen ja parhaiden käytäntöjen jalkauttaminen käytännön työhön.
Hanke toteutetaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen tulokset saadaan tällä tavoin välittömästi ja tehokkaasti käytäntöön. Geologian tutkimuskeskus toimii hankkeen koordinaattorina.
Lisätiedot
Erikoistutkija Anna Laine-Petäjäkangas, Geologian tutkimuskeskus, p. 029 503 0033, anna.laine-petajakangas@gtk.fi
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudesta
RahKoo-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Geologian tutkimuskeskus: Ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan
Geologian tutkimuskeskus GTK tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK:n yli 400 asiantuntijaa ovat erikoistuneet mineraalitalouteen, kiertotalouteen, energia-, vesi- ja ympäristökysymyksiin sekä digitaalisiin ratkaisuihin. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, joka toimii Suomessa ja maailmalla.
