Uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on Suomen suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun
Kahdeksan vuoden hanke on suuri edistysaskel Suomen meriluonnon suojelussa. Siinä muun muassa kehitetään merellisten suojelualueiden verkostoa ja laaditaan kunnostussuunnitelma koko Suomen rannikolle. Kansalaisten meriluonnon tuntemusta lisätään kehittämällä luontomatkailua ja viestimällä avoimesti Itämeren monimuotoisuuden merkityksestä ja suojelun vaikutuksista luontoon ja ihmisiin.
Itämeren meriluonto on lajirikas ja monimuotoinen, mutta tällä hetkellä siihen kohdistuu paljon erilaisia paineita ilmastonmuutoksesta meriliikenteeseen. Pitkän ajan kuluessa Itämerelle sopeutuneet lajit ovat vaarassa kadota niiden elinolosuhteiden muuttuessa. Meriluonnon hyvinvoinnin ja lajiston säilymisen kannalta onkin keskeistä, että merialueiden suojelua saadaan lisättyä ja tehostettua, ja että Itämeren suojelu ja käyttö saadaan sovitettua yhteen kestävällä tavalla.
Itämeren meriluonnon suojeluun satsataan huomattavasti seuraavan kahdeksan vuoden aikana, sillä uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke käynnistyy joulukuussa. Ympäristöministeriön tilaaman ja Metsähallituksen koordinoiman hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. Siitä 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta.
Meriluonnon hyvinvoinnin ja lajiston säilymisen kannalta onkin keskeistä, että merialueiden suojelua saadaan lisättyä ja tehostettua, ja että Itämeren suojelu ja käyttö saadaan sovitettua yhteen kestävällä tavalla.
Hankkeessa kartoitetaan merialueita niiden luontoarvojen tunnistamiseksi, seurataan jo kartoitettujen alueiden tilan kehittymistä, luodaan entistä toimivampi suojelualueverkosto, tutkitaan ihmisen vaikutusta meriluontoon, kehitetään kestävää luontomatkailua sekä tarjotaan tietoa meriluonnon merkityksestä ja sen suojelun tärkeydestä.
”BIODIVERSEA on merkittävä askel Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Hankkeessa tehostetaan meriluonnonsuojelua kunnostamalla heikentyneitä elinympäristöjä ja selvittämällä minne uusia suojelualueita kannattaa perustaa. Mereisen suojelualueverkoston laajentaminen edistää tärkeää tavoitettamme pysäyttää luontokato”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.
Hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Eräpalveluiden sekä ympäristöministeriön lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus GTK, sekä Baltic Sea Action Group BSAG.
Tavoitteena toimiva suojelualueverkosto
EU:n biodiversiteettistrategian kunnianhimoisena tavoitteena on, että Euroopan merien pinta-alasta 30 prosenttia olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään, miten tämä tavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaalla ja samalla yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Nykyinen suojelualueverkosto kattaa n. 12 prosenttia Suomen meripinta-alasta. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) aineistoihin perustuen paikannetaan monimuotoisimmat ja arvokkaimmat vedenalaisen luonnon kohteet ja tehdään koko rannikon kattava tiekartta suojelualueverkoston kehittämiseksi.
Potentiaalisia suojelualueita kartoitetaan erityisesti Ahvenanmaan merialueilla, joista on nykyisin suojeltu vain kolme prosenttia. Lisäksi tietoa kerätään kunnostuskohteiden valintaan, merialuesuunnittelun tarpeisiin ja merialueen eri käyttötarpeiden taustaksi.
”Kartoituksilla keräämme tietoa muun muassa alueiden geologisista ja biologisista ominaispiirteistä ja uhanalaisista lajeista. Tietojen avulla voidaan kohdentaa uusia suojelualueita tehokkaasti ja samalla tukea merialueiden kestävää käyttöä”, toteaa Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.
Geologian tutkimuskeskus keskittyy hankkeessa Ahvenanmaan merialueiden merenpohjan geologiseen kartoittamiseen, ja Åbo Akademi sekä Turun ammattikorkeakoulu alueen biologiseen kartoittamiseen. Kartoitettavat alueet valitaan yhteistyössä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Kattava kartoitustieto tukee ja ohjaa eri merialueiden käyttötarpeiden suunnittelua ja yhteensovittamista.
”On hienoa päästä työskentelemään yhteistyössä parhaiden kotimaisten asiantuntijoiden kanssa, ja erityisesti Ahvenanmaan alueella, jonka merialueesta meillä on toistaiseksi varsin vähän kerättyä tietoa”, toteaa erikoisasiantuntija Jyrki Hämäläinen Geologian tutkimuskeskuksesta.
Itämeren tila paranee yhteistyöllä
LIFE-IP BIODIVERSEA-hankkeessa tutkitaan tiiviisti ihmisen vaikutusta meriluontoon. Yksi uusista tutkimuskohteista on vedenalainen melu. Hankkeessa laaditaan ensimmäinen vedenalaisen melun kartta, joka osoittaa saaristomme meluisat ja hiljaiset alueet. Karttaa voidaan käyttää suunniteltaessa sekä uusien suojelualueiden sijainteja että virkistyskäyttöä.
Myös roskaantuminen aiheuttaa haittaa meriluonnolle. Hankkeessa selvitetään roskan määriä saaristossa, ja järjestetään luonnonsuojelualueilla esiintyvien roskien siivous kampanjoita yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.
”Meren suojelun lisääminen onnistuu vain, jos kaikki merellä toimivat – sekä merestä virkistystä hakevat että elinkeinonharjoittajat – sitoutuvat yhdessä luontokadon pysäyttämiseen. Siksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja viestitään tasapuolisesti meriluonnon suojelun hyödyistä ja siihen liittyvistä haasteista”, toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.
Hankkeessa kehitetään myös ratkaisuja yksityisomistuksessa olevien merialueiden suojelemiseksi. Työn pohjana toimii Gullkronan suojelualuepilotti ja siitä saadut kokemukset.
Lisätiedot:
BIODIVERSEA-hankkeen kokonaisuus, suojelualueverkosto, luontomatkailun kehittäminen sekä kunnostustoimet:
Luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki / Metsähallitus, anu.riihimaki@metsa.fi, puh. +358 40 842 1916
Mereisten toimijoiden roolit, lainsäädäntö ja biodiversiteettistrategia:
Neuvotteleva virkamies Penina Blankett / Ympäristöministeriö, penina.blankett@ym.fi, puh. 029 525 0058
Ahvenanmaan suojelualueverkosto:
Naturvårdsintendent Maija Häggblom / Ahvenanmaan maakuntahallitus, maija.haggblom@regeringen.ax, puh. 018-25 458
Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet, suojelualueverkosto sekä seurannat:
Tutkimusprofessori Markku Viitasalo / Suomen ympäristökeskus, markku.viitasalo@syke.fi, puh. 029 525 1742
Kalataloudelliset kunnostukset, meriharjus sekä saaristolintuseurannat:
Tutkija Sanna Kuningas / Luonnonvarakeskus, sanna.kuningas@luke.fi, puh. 029 532 6026
Ahvenanmaan avomerikartoitukset ja suojelualueiden kehitys sekä avainlajien ennallistamiset:
Yliopistotutkija Sonja Salovius-Laurén / Åbo Akademi, sonja.salovius@abo.fi, puh. 046 921 6458
Ahvenanmaan avomerikartoitukset ja potentiaalisten suojelualueiden tunnistaminen:
Erityisasiantuntija Olli Loisa / Turun ammattikorkeakoulu, olli.loisa@turkuamk.fi, puh. 050 598 5743
Merialueiden geologiset kartoitukset:
Erikoisasiantuntija Jyrki Hämäläinen / Geologian tutkimuskeskus GTK, jyrki.hamalainen@gtk.fi, puh. 029 503 2262
Yksityiset suojelualueet:
Projektipäällikkö Anna Klemelä / Baltic Sea Action Group, anna.klemela@bsag.fi, puh. 044 376 7511
Geologian tutkimuskeskus: Ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan
Geologian tutkimuskeskus GTK tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK:n yli 400 asiantuntijaa ovat erikoistuneet mineraalitalouteen, kiertotalouteen, energia-, vesi- ja ympäristökysymyksiin sekä digitaalisiin ratkaisuihin. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, joka toimii Suomessa ja maailmalla.
