Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet geoenergialle, joka on yksi ratkaisu energiasektorin päästöjen vähentämiseen
Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet siirtyä laajaan geoenergian hyödyntämiseen. Geoenergialla voidaan tukea maakunnan tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035, mikä vaatii toimia erityisesti energiasektorin päästöjen osalta.
Kallioperään ja sitä peittävään maapeitteeseen varastoitunutta ja siinä syntynyttä lämpöenergiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Suotuisa potentiaali selittyy Uudellamaalla esiintyvien kivilajien hyvästä lämmönjohtavuudesta sekä kalliota verhoavan maapeitteen suhteellisesta ohuudesta.
Lisäksi muuhun maahan verrattuna korkeammat vuosittaiset ilman keskilämpötilat ennustavat korkeampia lämpötiloja myös maankamarassa. Uudellamaalla geoenergian ja geotermisen energian potentiaali on korkea muuhun Suomeen verrattuna.
Hyvää geoenergiapotentiaalia löytyy eri syvyyksistä
Lähempää maanpintaa saadaan geoenergiaa, joka tunnetaan myös maalämpönä. Sen potentiaalia nostavat erityisesti graniittiset alueet sekä tasalaatuiset rapakivialueet. Viipurin rapakivibatoliittialueella Loviisassa ja Lapinjärvellä matalan geoenergian potentiaali on erinomainen. Myös Kirkkonummella, Espoossa, Vantaalla ja Porvoossa on hyviä rapakivialueita.
Eteläisellä ja läntisellä Uudellamaalla matalan geoenergian potentiaali vaihtelee erinomaisen ja kiitettävän välillä. Uudenmaan pohjoisosien pintakivialueilla geoenergian potentiaali vaihtelee hyvän ja kiitettävän välillä. Geoenergiapotentiaalin kannalta merkittävin yksittäinen alueellisia eroja luova tekijä on kallioperän lämmönjohtavuus.
Siirryttäessä perinteisistä maalämpökaivoista syvemmälle maankamaraan, noin 1–2 kilometriin, puhutaan keskisyvästä geotermisestä energiasta. Potentiaalisimmat keskisyvän geotermisen energian alueet löytyvät Hangosta, Raaseporin länsiosasta, Loviisasta ja Lapinjärveltä. Myös Kirkkonummi, Espoo, Kauniainen, Sipoo ja Porvoo erottuvat kartalta muuta ympäristöään potentiaalisempana.
Keskisyvän geotermisen energian potentiaali näyttää riippuvan erityisesti kallioperän geotermisestä lämpövuosta eli maan sisuksista kohti maan pintaa virtaavan lämmön määrästä. Kuitenkin rapakivialueet erottuvat myös keskisyvän geotermisen energian potentiaalikartoilla.
Myös syvän geotermisen energian potentiaali on Uudellamaalla hyvä. Sadan celsiusasteen lämpötila saavutetaan kallioperässä noin 6–7 kilometrin syvyydessä. Loviisassa ja Lapinjärvellä Viipurin rapakivibatoliitin alueella vastaavat lämpötilat saavutetaan jo 4–5 kilometrin syvyydeltä. Syvän geotermisen energian osalta on huomioitava, että näiltä syvyyksiltä on käytettävissä erittäin vähän mitattua tietoa, mikä tuo tuloksiin epävarmuutta.
Geotermistä energiaa voisi hyödyntää tulevaisuudessa kaukolämmön lähteenä
Geoenergian hyvänä puolena on sen perustuminen päästövapaisiin teknologioihin ja tasainen hyödynnettävyys ympäri vuoden. Se myös skaalautuu omakotitalojen maalämpöratkaisuista suurten toimistorakennusten ja teollisuuskiinteistöjen geoenergiajärjestelmiin sekä alueellisiksi ratkaisuiksi.
Matalaa geoenergiaa hyödyntävät pientalojen maalämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvun aikana ja sitä hyödynnetään laajasti myös isommissa kiinteistöissä. Keskisyvän ja syvän geotermisen energian hyödyntämisestä on Suomessa vielä suhteellisen vähän kokemuksia. Teollisen mittakaavan geotermisen energian tuotanto on Suomessa voimakkaan kehityksen kohteena.
Kaikkialla Suomessa on saatavilla geoenergiaa. Myös heikoimman geoenergiapotentiaalin alueilla voidaan hyödyntää geoenergiaa. Heikompaa potentiaalia voidaan kompensoida joko poraamalla syvempiä tai useampia kaivoja tai yhdistämällä kokonaisjärjestelmään geoenergian lisäksi toinen lämmitysmuoto.
Selvitys kuvaa geoenergian potentiaalia maakuntatasolla
Uudenmaan liiton tilaama ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toteuttama geoenergiaselvitys antaa yleiskuvan sekä matalan geoenergian että keskisyvän ja syvän geotermisen energian potentiaalista Uudellamaalla. Selvityksessä kuvataan näiden hyödyntämismahdollisuuksia reunaehtoineen. Uudenmaan ELY-keskus on ollut myös mukana selvityksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Tulokset olivat rohkaisevia. Toivomme, että tämä selvitys kasvattaa kiinnostusta geoenergiaa kohtaan ja geoenergia pidetään mielessä yhtenä vaihtoehtona, kun tehdään tulevaisuuden suunnitelmia, sanovat Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Tanja Lamminmäki ja ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
– Geoenergiaa on hyödynnetty eri puolilla Uuttamaata menestyksekkäästi jo pitkään, mutta Uudenmaan liiton selvitys valaisee hyvin sitä, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia alueelta vielä löytyy. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että geoenergialla voitaisiin tuottaa nykyistä huomattavasti merkittävämpi osuus maakunnan lämpöenergian tuotannosta, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen ryhmäpäällikkö Nina Leppäharju.
Geoenergiapotentiaalia koskevat laskelmat on tuotettu ensisijaisesti maakuntatasolle. Selvitys soveltuu hyvin ensitiedoksi ja kannustaa tarkemmin selvittämään geoenergian ja geotermisen energian potentiaalia kunta- ja paikallistasolla.
> Tutustu Uudenmaan geoenergiaselvitykseen
> Tutustu Uudenmaan geoenergiapotentiaaliin ja tausta-aineistoihin karttapalvelussa
> Katso selvityksen keskeisimmät tulokset tarinakartalta
> Uudenmaan liiton verkkosivut
Lisätiedot
Ryhmäpäällikkö Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus, p. 029 503 2285
Ympäristöasiantuntija Tanja Lamminmäki, Uudenmaan liitto, p. 041 536 2763
Ilmastoasiantuntija Simo Haanpää, Uudenmaan liitto, p. 050 525 5706
