Ukrainan sodan vaikutus raaka-aineiden ja mineraalien saatavuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaan

Raaka-aineet ja mineraalit

Miten Ukrainan sota vaikuttaa lannoiteraaka-aineiden saatavuuteen Suomessa?

Suomen lannoiteteollisuuden keskeiset raaka-aineet, kuten ammoniakki ja kalium, on tuotu yli 80 prosenttisesti Venäjältä. Kalium- ja typpilannoitteiden saanti voi vaikeutua ja hinnat nousevat. Fosforilannoitteiden osalta saatavuus on parempi: Suomessa on fosforiin liittyvää kaivostoimintaa ja fosforin suhteen olemme omavaraisia.

Miten tilanne vaikuttaa teollisuusmineraali- ja metallimalmien kysyntään, saatavuuteen ja hintoihin?

Monien metallien hinnat nousivat vuonna 2021, ja hinnat ovat nousseet edelleen tänä keväänä. Tämä todennäköisesti lisää investointeja malminetsintään. Lisäksi metallien ja mineraalien talteenottoa tehostettaneen. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin Suomeen lähinnä nikkelikiveä sekä rautamalmia ja -rikasteita.

Loppuvatko meiltä raaka-aineet? Onko Suomi riippuvainen raaka-aineiden tuonnista?

Raaka-aineet eivät lopu. Entistä suurempana haasteena on ennakoimaton toimintaympäristö. Kierrätys ja kiertotalouden edistäminen on erittäin tärkeää. Raaka-aineiden uusiokäyttö ei kata kulutustarpeita, mutta kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta tulee kasvattaa, jotta tuontiriippuvuus vähenisi.

Suomen metallisulatot ostavat kuparia, nikkeliä, sinkkiä, kobolttia, platinaa, palladiumia, hopeaa ja kultaa sisältäviä rikasteita myös Suomessa toimivista kaivoksista. Koboltti- ja nikkelirikasteita toimitetaan akkukemikaalitehtaille. Suomessa sijaitsevat sulatot ja metallinjalostamot ovat kuitenkin pääosin riippuvaisia metallirikasteiden tuonnista. Ukrainasta ja Valko-Venäjältä ei ole kuitenkaan tuotu metallirikasteita.

Mitä Suomen kannattaa tehdä turvatakseen raaka-aineiden saanti huoltovarmuuden näkökulmasta?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana omavaraisuusasteemme on parantunut metallimalmien ja -rikasteiden osalta. Kun vuonna 2020 metallimalmirikasteiden tuonnin arvo oli lähes nelinkertainen niiden viennin arvoon nähden, vuonna 2010 niiden tuonnin arvo oli 54-kertainen viennin arvoon nähden.

Suomeen tuodaan edelleen muista maista suuret määrät metallimalmirikasteita edelleen jalostettavaksi. Omien kaivostemme tuotanto ei kromia lukuun ottamatta nykyisin riitä kattamaan kuin osan sulattojen ja metallinjalostuslaitosten raaka-ainetarpeesta.

Huoltovarmuuden näkökulmasta kotimaisen raaka-ainetuotannon osuutta, sekä kaivoksista että kierrätyksen kautta, on siten järkevää kasvattaa. Tulisi myös tarkastella mahdollisuuksia ottaa talteen malmeista ja rikasteista sellaisia metalleja ja mineraaleja, joita niistä ei ole tähän mennessä otettu talteen täysimääräisesti tai ollenkaan. Tämä lisäisi Suomen huoltovarmuutta sekä ns. kriittisten että teollisuudelle tärkeiden metallien ja mineraalien saatavuutta. Tällaisia ovat mm. antimoni, gallium, germanium, grafiitti, indium, niobium, skandium, tantaali, telluuri, vanadiini, vismutti ja harvinaiset maametallit.

Energia ja vihreä siirtymä

Miten GTK arvioi tilannetta energiasektorin näkökulmasta?

Suomeen tuodaan paljon energiaa Venäjältä, mutta energiamarkkinat ovat globaalit ja korvaavaa energiaa on saatavissa muualta. Lyhyen aikavälin korvaavan energian hankinnan rinnalla tulee nopeuttaa toimia, joilla vahvistetaan siirtymää vähähiiliseen kotimaiseen energian tuotantoon.  Tällä sektorilla GTK edistää geoenergian tuotantoa sen kaikissa hyödyntämismuodoissa Suomessa. Geonergian tuotanto on merkittävin ilman polttotekniikkaa toteutettava keino korvata venäläistä tuontienergiaa. Myös energianvarastoinnille ja siihen liittyvälle tutkimukselle on kasvava tarve.

Lyhyen aikavälin huoltovarmuuden näkökulmasta myös polttoturpeen nosto ja käyttö on noussut esiin. Turvevarantojen osalta meillä on käytettävissä runsaasti aiemmin tutkittua tietoa.

Käytetyn ydinpolttoaineen väli- ja pitkäaikaisen turvallisen loppusijoituksen merkitys on noussut yhä vahvemmin esiin. Tässä Suomi on edelläkävijä, ja viemme tätä osaamistamme maailmalle.

Millainen on vedyn rooli ja viimeisin tutkimustieto vedystä?

Vetyä, heliumia ja erilaisia jalokaasuja esiintyy kallioperässämme. Kansainvälinen geotieteellinen yhteisö on alkanut selvittää luontaisen vedyn esiintymis- ja talteenottopotentiaalia. Myös GTK tulee arvioimaan näiden kaasujen esiintymispotentiaalia Suomessa.

Viivästyttääkö vai nopeuttaako sota vihreää siirtymää?

Tilanne tuo haasteita siirtymään fyysisten materiaalivirtojen saannin osalta mm. komponentti- ja laitevalmistuksessa. Ennen sotaakin havaitut valmistuksen viivästykset yleistyvät. Yhteiskunnallinen keskustelu nopeammasta fossiilisista polttoaineista irtautumisesta on kasvanut merkittävästi ja todennäköisesti vielä lisää konkreettisia ohjaustoimia hiilineutraaliin maailmaan siirtymän vauhdittamiseksi.

Tutkimuksen rooli

Mitä Suomen kannattaa tehdä?

On tärkeää, että meillä on ajantasainen tilannekuva ja viimeisin tutkimustieto saatavilla. Nyt jos koskaan kannattaa panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja yleensäkin tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimenpiteisiin. Suomen kannattaa myös pysyä aktiivisena Euroopan energiamarkkinamurroksessa, raaka-ainekeskustelussa ja huoltovarmuuskysymyksissä.

Miten Ukrainaa voi auttaa tutkimusyhteistyöllä?

Tilanteen rauhoituttua voimme auttaa tutkimuksen keinoin Ukrainaa. Osaamisalueitamme ovat mm. räjähtämättömien ammusten kartoitus geofysiikan menetelmin, maatalousmaiden raskasmetallien tutkimus, paikallisen energiatuotannon kehitys geoenergiaa hyödyntämällä sekä käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus. Ukraina on mineraalipotentiaaliltaan erittäin rikas, ja voimme auttaa Ukrainaa mineraalipotentiaalin arvioinnissa sekä muiden luonnonvarojen kuten pohjaveden ja kiviainesten kestävän käytön edistämisessä.

Lisätietoa:

Olethan yhteydessä GTK:n viestintään, mikäli tarvitset lisätietoa tai asiantuntijan kommentin.
GTK:n asiantuntijat löydät: https://www.gtk.fi/asiantuntijat/ 

Lista GTK:n asiantuntijoista, jotka voivat tarvittaessa antaa lisätietoa

Tutkimus, raaka-aineiden saatavuus: Johtaja Saku Vuori
Mineraalien saatavuus: Tulosyksikön päällikkö Asko Käpyaho
Turve: Ryhmäpäällikkö Tuija Vähäkuopus
Geoenergia: Johtava asiantuntija Teppo Arola
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus: Ryhmäpäällikkö Taina Karvonen
Merituulipuistot: Ryhmäpäällikkö Jyrki Rantataro
Vety: Tieteellisen tutkimuksen vs. päällikkö, erikoistutkija Riikka Kietäväinen