Rahkasammalen korjuu voi olla kestävä vaihtoehto kasvuturpeelle
Uudet tutkimustulokset osoittavat, että rahkasammalen käyttö kasvualustana voi olla ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävä ratkaisu. Tämä edellyttää ennen kaikkea korjuukohteen vedenpinnan tason sääntelyä ja rahkasammalen uudistumisen varmistamista korjuualueilla. Lisäksi kasvualustan tuotannon kannattavuutta voi parantaa valitsemalla korjuukohteiksi parhaiten soveltuvat alueet.
Tutkimustuloksista selviää, että rahkasammalen korjuun ja kasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat vahvasti kasvupaikan kosteudesta, kasvillisuuden kehityksestä ja korjuumenetelmistä. Märillä kohteilla hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat ja hiilinielu suurempi kuin kuivilla alueilla, mutta samalla metaanipäästöt voivat kasvaa erityisesti tupasvillan levitessä kohteelle.
Rahkasammalen korjuun ja kasvatuksen ilmastovaikutuksia arvioitiin elinkaarianalyysilla. Tulokset osoittavat, että optimaalisissa olosuhteissa, joissa rahkasammalen uudistuminen varmistetaan, kasvualustasta tulee hiilinegatiivinen. Sen sijaan kuivilta turvemailta korjattu rahkasammal ilman uudistumistoimia voi olla kasvihuonekaasupäästöiltään jopa huonompi vaihtoehto kuin kasvuturve. Rahkasammalen viljely erityisesti metsäojitetuilla soilla voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Rahkasammalen uusiutuminen vaatii suunnitelmallisuutta
Rahkasammalen korjuun jälkeistä uusiutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin droonikuvauksen ja koneoppimisen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että rahkasammalen uusiutuminen on paikoittaista ja siihen vaikuttavat kosteusolosuhteet sekä kasvillisuuden kehitys. Uutta rahkasammalta esiintyi paikoitellen märkien kohteiden korjuupinnoilla, mutta niilläkin vain keskimäärin 7 % alasta.
Paras keino turvata uusiutuminen on säätää vedenpinta rahkasammalelle suotuisaksi ja palauttaa elinkelpoista rahkasammalta korjuupinnoille esimerkiksi rahkasammalainesta levittämällä.
Korjuun taloudelliset ja ympäristövaikutukset
Rahkasammalen korjuu voi lisätä ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöön erityisesti silloin, kun korjuualueen osuus valuma-alueesta on suuri. Vesistövaikutusten hallintaan tarvitaan tarkempia mittauksia ja seurantaa, sillä tulosten perusteella huuhtoutumisriskit ovat korjuuolosuhteista riippuvaisia. Vesistökuormituksen vähentäminen edellyttää huolellista suunnittelua ja valuma-alueen kokonaisvaltaista hallintaa.
Rahkasammalen korjuu on työllisyyden kannalta kestävämpi vaihtoehto kuin kasvuturve, mutta kustannukset ovat toistaiseksi korkeammat. Tuotannon tehostaminen, erityisesti uudistumistoimien ja koneistuksen kehittäminen, parantaisi toiminnan taloudellista kannattavuutta.
Rahkasammal on lupaava vaihtoehto kasvuturpeelle
Paikkatietoanalyysi osoittaa, että Suomessa on noin 241 000 hehtaaria rahkasammalen korjuuseen soveltuvia alueita. Suurin potentiaali löytyy Pohjanmaalta ja Kainuusta, joissa metsäojitettujen soiden hyödyntäminen voi tarjota ilmastoystävällisiä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Korjuukohteiden valintaan pitäisi käyttää varsinaista ojitustilannetta luonnontilaluokituksen lisäksi, jolloin korjuu voidaan kohdistaa jo luontoarvoiltaan heikentyneille alueille.
RahKoo-hankkeen tulokset korostavat rahkasammalen potentiaalia kasvuturpeen korvaajana. Rahkasammalen käyttö kasvualustana voi olla ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävä ratkaisu, mutta tämä edellyttää vedenpinnan sääntelyä ja rahkasammalen uudistumisen varmistamista korjuualueilla.
Lisätiedot
Jukka Turunen, erikoistutkija
jukka.turunen@gtk.fi
puh. 029 503 3318
Tuija Vähäkuopus, ryhmäpäällikkö
tuija.vahakuopus@gtk.fi
puh. 029 503 5224
Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo) on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toteuttama hanke. Hanke käynnistyi vuonna 2021 ja päättyi vuoden 2024 lopussa.
Tutkimustyöraportti GTK:n Hakku-aineistopalvelussa:
Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo) -hankkeen loppuraportti (pdf)
RahKoo-hankkeessa tuotettu Rahkasammalen korjuukohteet -kartta-aineisto on GTK:n kokoama paikkatietoaineisto, johon yksityiset toimijat voivat ilmoittaa korjaamansa rahkasammalbiomassakohteet. Karttatuote kattaa vuodesta 2016 alkaen rahkasammalen tähänastiset korjuukohteet Suomessa. Karttatuote GTK:n Hakku-aineistopalvelussa:
Rahkasammalen korjuukohteet kartta-aineisto
