Puhtaan veden merkitys kriittisenä resurssina kasvaa ‒ tekopohjavesi parantaa vesihuollon varmuutta ja kestävyyttä
Nykyisten pohjavesivarojen riittävyys on yhteinen huolenaihe maailmassa, jossa veden kulutus kasvaa väestömäärän ja elintason noustessa. Suomessa korkeatasoinen vesienhallinnan osaaminen on olosuhteiden ja pitkäjänteisen yhteistyön tulosta. Monet tekijät puoltavat suomalaisen vesiosaamisen potentiaalia vientituotteena, kun puhtaan juomaveden merkitys kriittisenä resurssina kasvaa entisestään. Geologian tutkimuskeskus on pitkään kehittänyt tekopohjavesimenetelmiä, jotka voisivat olla avaintekijä vedentuotannon systeemisessä muutoksessa.
Poikkeuksellisen runsaista pohjavesivarannoista huolimatta Suomessa on hyödynnetty jo yli sata vuotta tekopohjavettä vesihuollon tarpeisiin. Suomeen on tämän seurauksena syntynyt ainutlaatuista tekopohjavesimenetelmien osaamista.
Yksinkertaistaen tekopohjavettä valmistetaan luonnon omia pohjaveden muodostusmekanismeja hyödyntämällä. Luontaisia pohjavesivaroja parannetaan esimerkiksi imeyttämällä pintavettä tai keräämällä ja imeyttämällä sadekaudella kertynyt vesi hallitusti ja kontrolloidusti pohjavesiesiintymään. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 30 tekopohjavesilaitosta ja niiden tuottamaa vettä käyttää päivittäin sadat tuhannet suomalaiset.
Tekopohjavesiratkaisuihin liittyy pitkä lista hyviä ominaisuuksia. Tekopohjavesimenetelmällä voidaan hallita tai vähentää pohjaveden liiallisesta käytöstä syntyneitä ongelmia, kuten pohjaveden suolaantumista tai maanvajoamista. Sademäärät, tulvat ja kuivien kausien ja sadekausien vaihtelut aiheuttavat riskejä pohjavesivarojen määrälle ja laadulle, joita voidaan säädellä tekopohjavesimenetelmillä.
Kaiken lisäksi oikein toteutettuna tekopohjavesimenetelmät ovat ympäristöystävällinen, luotettava ja kustannustehokas keino turvata ympärivuotinen vesihuolto erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.
”Ilmaston muuttuminen on lisännyt sään ääri-ilmiöitä, mikä puolestaan on kasvattanut tarvetta tekopohjavesiosaamiselle eri puolilla maailmaa. Tekopohjavesi voi hyvinkin olla niin sanottu ’game changer’ ‒ iso systeeminen muutos, jolla tuotetaan puhdasta juomavettä tulevaisuudessa ympäri maailman yhä enemmän”, uskoo vesiratkaisujen asiakaspäällikkö Jussi Ahonen GTK:lta.
Suomalaista vesiosaamista parhaimmillaan
Suomalaista vesiosaamista arvostetaan maailmalla laajasti. Suomalaiset koetaan puolueettomina ja luotettavina toimijoina, jotka lähestyvät yhteistyötä ilman taka-ajatuksia. Vuosikymmenten kansainvälisen yhteistyön tuloksena suomalaisista on kertynyt hyviä kokemuksia ja tuotteet ja palvelut on koettu laadukkaiksi.
Puhdas juomavesi on jo nyt arvokas resurssi alueilla, joilla vedestä on pulaa. Juomaveden tuottaminen merivedestä on yleinen ratkaisu siellä, missä makean veden varat ovat luonnostaan niukat. Suolan poistaminen kuluttaa kuitenkin paljon energiaa ja sitä onkin käytetty pääasiassa alueilla, joissa on ollut käytössä edullista öljyä.
Sään ääri-ilmiöt uhkaavat myös pohjaveden laatua ja määrää monella alueella. Ennusteiden mukaan kuivuus tulee lisääntymään ja laajenemaan. Toisaalta taas rankkasateet ja tulvat voivat heikentää pohjaveden laatua. Tekopohjavesimenetelmillä ääri-ilmiöiden vaikutuksia voidaan hillitä ja puskuroida pidemmällä aikavälillä kausivaihteluiden ylitse.
”Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä haastavat nykyisiä vesihuoltoratkaisuja. Kansainvälisen toiminnan näkymät ovat hyvät, koska tekopohjavesimenetelmät ovat yhä paremmin tunnettuja ja kansainvälinen kiinnostus ja terve niille on kasvanut”, Jussi Ahonen sanoo.
Tekopohjaveden mahdollisuuksia tutkitaan kehitysyhteistyössä Vietnamissa
GTK on tutkinut käytännössä tekopohjaveden mahdollisuuksia ja vientipotentiaalia ulkoministeriön rahoittamassa kehitysyhteistyöprojektissa Vietnamissa. Tavoitteena on ollut kasvattaa paikallisten asiantuntijaorganisaatioiden ymmärrystä kestävistä vesivarojen hallinnan menetelmistä sekä vahvistaa heidän osaamistaan tekopohjavesihankkeen toteuttamisessa.
”Olemme pyrkineet lisäämään paikallisten asiantuntijoiden tietoa tekopohjavesihankkeen hyödyistä ja haasteista. Yhteisenä päämääränä on ollut turvata riittävät vesivarat ja varmistaa hyvälaatuisen veden saanti myös kuivalla kaudella. Viet MAR -projektissa on ollut kaksi pilottialuetta, joilla on testattu ja toteutettu tekopohjavesihankkeen pohjatiedoksi tarvittavia geologisia, geokemiallisia ja hydrogeologisia tutkimuksia”, kertoo johtava asiantuntija Jaana Jarva GTK:lta.
Pilotoinnin tarkoituksena on lisätä niin asiantuntijoiden kuin viranomaisten osaamista tekopohjavesihankkeissa käytettävistä menetelmistä ja tulosten tulkinnasta. Vastauksia etsitään vedenhankintaa liittyviin polttaviin kysymyksiin, joihin tekopohjavesimenetelmät voisivat tuoda ratkaisun. Miten pohjaveden laatu vaihtelee vuosittain ja eri vuodenaikoina ja mitkä ovat laatua uhkaavat tekijät, kuten suolaantuminen, geologiset olosuhteet ja ihmisen toiminta? Entä voiko pohjaveden määrää kasvattaa sadekaudella imeyttämällä sadevettä pohjavesimuodostumaan tai voidaanko rantaimeytymisen määrää kasvattaa niin, että pohjaveteen ei aiheuteta haitallisia vaikutuksia.
Kehitysyhteistyössä keskeistä on osaamisen jatkuvuus ja siirrettävyys paikallisille toimijoille. Tekopohjavesimenetelmillä on merkitystä suuremmassa globaalissa kuvassa vasta, kun tietoisuus ja ymmärrys menetelmien eduista leviää entistä laajemmalle.
Lisätietoja
Jussi Ahonen, asiakaspäällikkö
Vesiratkaisut, Geologian tutkimuskeskus GTK
jussi.ahonen@gtk.fi
puh. +358 29 503 2146
Jaana Jarva, johtava asiantuntija
projektipäällikkö, Viet MAR
Ympäristöratkaisut, Geologian tutkimuskeskus GTK
jaana.jarva@gtk.fi
puh. +358 29 503 2333
Projektin esittely
Viet MAR – Managed aquifer recharge to ensure sustainable groundwater availability and quality under ongoing climate change and fast economic development in Vietnam
Suomen vesialan kansainvälinen strategia (ulkoministeriö)
Finnish Water Way – Suomen vesialan kansainvälinen strategia
Suomen vesialan toimijoiden verkosto
Finnish Water Forum
