Onko Pohjoismaiden kaivosala varautunut ilmastonmuutoksen riskeihin?
Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, miten Pohjoismaissa toimivat kaivosalan yritykset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja riskeihin. Rooli kriittisten raaka-aineiden tuottajana siirtymässä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tunnistetaan, mutta ilmastonmuutoksen fyysiset riskit kaivostoiminnalle tunnetaan heikommin.
Ilmastonmuutos – tai pikemminkin ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen – on Maailman talousfoorumin Global Risks Perception Survey 2021–2022 -tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti merkittävin riski ihmiskunnalle Covid-19 pandemiastakin huolimatta. Juuri nyt Ukrainan sodalla on dramaattisia seurauksia ukrainalaisille, ja pitkäkantoisia vaikutuksia kansainväliseen geopolitiikkaan, mikä valitettavasti vain lisää kohtaamiamme ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita.
Toisaalta on välttämätöntä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (ts. hillitä ilmastonmuutosta), jotta ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa mahdollisimman paljon. Toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutumisella on varauduttava niihin ilmastonmuutoksen seurauksiin, joita ei voida (enää) välttää. Tämä edellyttää kaikkien tahojen (valtioiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten) toimia niin globaalisti kuin paikallisesti. Sekä hillintä- että sopeutumistoimien tiukka toimeenpano merkitsee käytännössä laajamittaista yhteiskunnallista siirtymää.
Ilmastonmuutos kaivosalan liiketoimintariskinä
Haavoittuvuus ja altistuminen ilmastonmuutokselle sekä yhteiskunnan siirtymä hiilineutraaliuteen muodostavat yksityiselle sektorille riskien ja mahdollisuuksien yhdistelmän, joka on tilanteena hyvin erilainen kuin julkisella sektorilla tai kansalaisilla.
Kaivosala on monin tavoin altis nykyisen ja muuttuvan ilmaston vaikutuksille. Ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia kaivoksiin on esimerkiksi rankkasateiden lisääntyminen, joka voi johtaa rikastushiekkapatojen vaurioitumiseen sekä kaivos- ja prosessivesien vuotamiseen tai tahalliseen vapauttamiseen ympäristöön. Myös korkeammat lämpötilat voivat johtaa rikastushiekkapatojen romahtamiseen tai liikenneinfrastruktuurin vaurioitumiseen. Seurauksia ovat ympäristön tilan heikkeneminen, vaikutukset ihmisiin, kuljetus- ja korjauskustannusten nousu, yhteiskunnalliset konfliktit ja mahdolliset kaivosyhtiöiden konkurssit.
Samanaikaisesti siirtymä hiilineutraaliuteen tarjoaa riskejä ja mahdollisuuksia kaivosalalle. Kaivosyhtiöiden odotetaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjään, Euroopassa tämä on osa EU:n päästökauppajärjestelmää. Siirtymä kuitenkin kasvattaa kriittisten raaka-aineiden kysyntää, koska niitä tarvitaan liikenteen sähköistymiseen ja fossiilittomaan energiantuotantoon. Kasvavaa kysyntää voidaan pitää kaivosalan mahdollisuutena, mutta kaivostoiminnan lisääminen kasvattaa myös ilmastonmuutokselle altistumisen myötä ympäristöriskien mahdollisuutta ja voi lisätä kaivostoiminnan vastustusta.
Ilmastonmuutosriskit tunnistetaan heikosti Pohjoismaiden kaivostoiminnassa
Analysoimme kolmentoista Pohjoismaissa metallikaivoksia ylläpitävän yrityksen vuosi- ja vastuullisuusraportit löytääksemme vastauksen kysymykseen, miten pohjoismainen kaivosala varautuu ilmastonmuutoksen riskeihin.
Tuloksemme viittaavat siihen, että Pohjoismaissa toimivat metallikaivosyhtiöt eivät pidä ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia suurena riskinä. Yhtiöt mainitsivat vuoden 2019 raporteissaan vain joitakin aiempia ilmasto- tai säävaikutuksia, jotka liittyivät lumen sulamiseen ja sademääriin. Raporteissa ei käsitelty mahdollisia tulevia suoria tai epäsuoria vaikutuksia itse kaivoksiin tai ympäröivään infrastruktuuriin, esimerkiksi kuljetukseen tai energiahuoltoon.
Sen sijaan hillitsemisellä ja reagoinnilla ilmastopolitiikkaan on tärkeämpi rooli – ainakin joillekin yrityksille. Useat yritykset raportoivat kasvihuonekaasupäästöjään ja niiden vähentämistä. Jotkut yritykset korostivat myös rooliaan tarvittavien raaka-aineiden tuottajana siirtymässä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Noin puolet analysoiduista yrityksistä eivät kuitenkaan vaikuta olevan tietoisia ilmastonmuutoksesta riskinä tai mahdollisuutena, ja ne raportoivat vain satunnaisista ilmastonmuutokseen liittyvistä toimenpiteistä. Nämä yritykset eivät koe ilmastonmuutoksen fyysisten vaikutusten, eivätkä siirtymäriskien tai -mahdollisuuksien vaikuttavan niiden toimintaan.
Kun otetaan huomioon kaivostoimintaan kohdistuvat suorat riskit ja siirtymäriskit, kaivosyhtiöiden voisi olettaa ryhtyvän ennakoivampiin toimiin vähentääkseen haavoittuvuuttaan ja vahvistaakseen mahdollisia hyötyjä.
Tutkimuksella on keskeisen tärkeä rooli ymmärryksen lisäämisessä muuttuvan ilmaston suorista vaikutuksista kaivostoimintaan ja hiilineutraaliuteen siirtymisen heijastevaikutuksista kaivosalaan.
Teksti
Johannes Klein, erikoistutkija, Ympäristöratkaisut, Geologian tutkimuskeskus
Janina Käyhkö, yliopistonlehtori, Ekosysteemit ja ympäristö tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto
Lisätietoa
Klein, J., Käyhkö, J., Räsänen, A., Groundstroem, F., & Eilu, P. (2022). Climate risk perception, management, and adaptation in the Nordic mining sector. The Extractive Industries and Society, January, 101092.
