Ohjeistus suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointiin
Uusi ohjeistus tarjoaa välineitä suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskienhallintaan muun muassa ympäristövaikutusten ja rakenteiden kunnostustarpeen näkökulmasta.
EU:n kaivannaisjätedirektiivin ja siihen liittyvän Suomen lainsäädännön vauhdittamana ympäristöministeriön alaisuudessa on tehty jo 10 vuotta työtä nk. KAJAK-projekteissa. Päämääränä on kartoittaa vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle vaaraa aiheuttavat suljetut ja hylätyt kaivannaisjätealueet, arvioida kohteiden kunnostustarvetta, selvittää vastuita sekä tutkia mahdollisten kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta.
Nyt kesäkuussa KAJAK-työn tuloksena valmistui ohjeistus jatkotoimenpidesuosituksen saaneiden suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskiperusteiseen kunnostustarvearviointiin. Kaivannaisalan toimijoille suunnattu ohjeistus käsittelee ensisijassa metallimalmikaivoksille ominaisia riskejä, kuten happamien ja haitta-aineita sisältävien valumavesien muodostumista, pölyämistä ja rakenteiden sortumavaaraa sekä näiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.
Ohjeistuksessa käydään läpi riskinarvioinnin sisältöä ja toteutustapaa. Keskiössä ovat taustatietojen kerääminen, käsitteellisen mallin luominen, tutkimusmenetelmien valinta ja riskien määrittäminen. Ohjeistus on julkaistu Ympäristöministeriön julkaisusarjassa ja sen voi ladata Valtioneuvoston julkaisuarkiston verkkosivulta.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämä projekti toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Envineer Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Projektin päärahoittajana toimi ympäristöministeriö ja loppurahoituksesta vastasivat GTK, SYKE ja Kaivosteollisuus ry.
Lisätietoa
Tutkija Anna Tornivaara, anna.tornivaara@gtk.fi, p. 029 503 3984
