Mineraaliklusterin vaikutukset talouteen ja työllisyyteen erittäin merkittäviä erityisesti Lapissa
Tuoreet selvitykset osoittavat, että mineraaliklusterin ja sen investointien vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat merkittäviä etenkin Lapin alueella. Globaali metallien tarve kasvaa jatkuvasti mm. energiamurroksesta ja liikenteen sähköistymisestä johtuen, mikä luo jatkossakin yhä kasvavaa kysyntää mineraalisektorin tuotteille ja teknologialle.
Vuonna 2015 koko mineraaliklusterin kokonaistuotos kerrannaisvaikutuksineen oli noin 22,1 miljardia euroa, josta suora vaikutus oli yli puolet, noin 12,2 miljardia euroa. Mineraalisektorin kokonaistuotos oli 7 % koko maan kokonaistuotoksista. Arvonlisäyksen ja työllisyyden osuus oli 4 % koko maan tasolla.
Nämä luvut selviävät tuoreesta Valtioneuvoston julkaisemasta ja Ramboll Finland Oy:n toteuttamasta koko Suomen mineraaliklusterin kattavasta kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimusraportista. Suomen mineraaliklusteri kattaa seuraavat toimialat: kaivostoiminta ja louhinta (pois lukien turvetuotanto), metallien jalostus sekä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus.
”Suomessa tuotettujen rikasteiden ja metallien tuotantomäärät sekä kaivosinvestoinnit ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuodesta 2015, ja myös metallien hintakehitys on ollut pääsääntöisesti nouseva vuoteen 2015 nähden. Siten tuoreen selvityksen arvio mineraaliklusterin vaikuttavuudesta kuvastaa hyvin myös nykytilannetta”, sanoo erikoisasiantuntija Jouni Vuollo Geologian tutkimuskeskuksesta.
Mineraaliklusterin alueelliset vaikutuserot ovat merkittävät. Tutkimuksen mukaan aluetaloudelliset vaikutukset Lapin elinkeinoelämälle poikkeavat selkeästi kaikista muista tutkimuksessa mukana olleista alueista (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta ja Uusimaa). Muilla alueilla mineraaliklusterin kokonaistuotokset kerrannaisvaikutuksineen ovat 4-21 % välillä ja Lapissa ne ovat noin 60 %. Arvonlisäyksen osalta osuus kerrannaisvaikutuksineen on Lapissa 47 % ja muilla alueilla 2-16 %. Samanlaiset erot näkyvät myös mineraaliklusterin työllisyysvaikutuksissa, joka on Lapissa 33 % työllisyydestä. Muilla alueilla työllisyysvaikutus vaihtelee 4 -12 % välillä.
Kaivostoiminnan erittäin merkittävä asema ja hyvät kasvunäkymät tulevaisuuteen Lapin maakunnan alueella ilmenevät myös Tukesin 27.3.2020 julkaisemasta kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsauksesta. Vuonna 2019 koko Suomen kaivostoiminnan investoinnit olivat 525 miljoonaa euroa, ja kasvua oli 42 % edellisestä vuodesta. Viime vuonna investointeja Lapin maakuntaan tehtiin 458 miljoonan edestä eli lähes 90 % kaikista investoinneista. Malminetsintään vuonna 2019 käytettiin kaikkiaan 62,8 miljoonaa euroa, ja siitä kaivosviranomaisen ilmoituksen mukaan yli 70 % kohdistui Lapin maakunnan alueelle.
Tukesin tilastojen mukaan kaivostoiminnan investoinnit vuosina 2010-2019 olivat yhteensä 3,179 miljardia euroa koko maassa. Malminetsinnän investoinnit kyseisinä vuosina olivat yhteensä 590,4 miljoonaa euroa koko maassa.
Helmikuussa 2020 julkaistussa kanadalaisen Fraser Instituutin kyselyssä Suomi globaalina kaivosinvestointien kohdealueena arvioitiin maailman toiseksi houkuttelevammaksi. Suomen geotietovarannot arvioitiin maailman parhaimmiksi. Geologian tutkimuskeskus on Suomessa vastuussa geotietovarantojen tuottamisesta, ylläpidosta ja jakelusta.
”Suomen mineraalisektori on Euroopassa erittäin merkittävä ja globaalistikin merkittävä tiettyjen raaka-aineiden kuten kromin ja nikkelin, koboltin ja platinametallien osalta. Kallioperässämme on hyvä mineraalipotentiaali mm. erilaisten akkumetallien osalta, ja käytettävissä on korkealaatuiset geologiset tietoaineistot tutkimustoiminnan avuksi. Korkeatasoinen suomalainen teknologiaosaaminen on mahdollistanut haasteellistenkin esiintymien hyödyntämisen kannattavasti. Tämä on luonut maahamme primäärituotannon ja metallinjalostussektorin lisäksi merkittävän teknologiasektorin, joka on myös tärkeä viennin kannalta”, sanoo asiakaspäällikkö Pekka Tuomela Geologian tutkimuskeskuksesta.
Linkit julkaisuihin:
VN TEAS Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus:
https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-940-0
Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus:
https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kaivosinvestoinnit-kasvoivat-malminetsinta-vaheni
Fraser Instituten tuore selvitys:
https://www.fraserinstitute.org/categories/mining
Geologian tutkimuskeskuksen geotietovarannot:
https://www.gtk.fi/palvelut/aineistot-ja-verkkopalvelut
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Joonas Hokkanen, VN TEAS, Ramboll Finland Oy, joonas.hokkanen@ramboll.fi, 0400 355 260
Kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa, Tukes, terho.liikamaa@tukes.fi, 029 505 2117
Erityisasiantuntija Jouni Vuollo, GTK, jouni.vuollo@gtk.fi, 040 733 5870
Asiakaspäällikkö Pekka Tuomela, GTK, pekka.tuomela@gtk.fi, 050 300 5633
