Maaperän terveyttä halutaan parantaa Euroopan laajuisesti – uudet tavoitteet kaipaavat järjestelmällistä maaperätietoa toteutuakseen
Puhdas ympäristö on tärkeä paitsi ihmisten myös ekosysteemien hyvinvoinnille. Arvion mukaan 60‒70 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden maaperästä on enemmän tai vähemmän muuttunut ihmisen toiminnan seurauksena. Uusilla toimilla halutaan vähentää maaperän pilaantumista ja tehostaa kunnostamista.
Euroopan komissio julkaisi toissa vuonna EU:n maaperästrategian, jonka tavoitteena on varmistaa eurooppalaisen maaperän terveys vuoteen 2050 mennessä. Osana strategian toimeenpanoa komissio valmistelee maaperän terveyttä koskevaa säädösehdotusta (Soil Health Law). Ehdotus kuuluu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal) ja se julkaistaan kesällä 2023.
Maaperän tilaa halutaan parantaa merkittävästi ja suojella samoin perustein kuin esimerkiksi ilmaa ja vettä. Tämä tarkoittaa muun muassa maaperän hyvän ekologisen tilan määrittämistä, pilaantuneen maaperän ennallistamista, maaperän eroosion vähentämistä sekä maaperän suojelua. Geologian tutkimuskeskus GTK koordinoi tähän liittyen uutta tutkimus- ja innovaatiohanketta (ISLANDR ‒ Information-based Strategies for Land Remediation), jossa kehitetään menetelmiä maaperän pilaantumislähteiden määrittelyyn ja niiden aiheuttamien riskien arviointiin.
Erilaiset maankäyttömuodot vaikuttavat eri tavoin maaperän kuntoon. Hankkeessa on tarkoitus koostaa metatietoluettelo, jossa kuvataan, miten pilaantuneita maa-alueita ja hajakuormituksen aiheuttamaa maaperän pilaantumista koskevaa tietoa kerätään Euroopassa. Tiedon kerääminen, käsittely ja julkisen tietokannan rakentaminen tulevat olemaan suuri työ.
”Pilaantuneiden maa-alueiden tunnistamisen helpottamiseksi luodaan maaperän pilaantumiskohteille tunnistusmenetelmä, jossa huomioidaan sekä luontaiset taustapitoisuudet että ihmistoiminnan vaikutukset. Maaperän pilaantumista tutkitaan erilaisissa maaperätyypeissä ja ilmasto-olosuhteissa Euroopassa. Kaiken kaikkiaan Euroopan maaperä on hyvin heterogeeninen, ja taustatietoja tarvitaan direktiivin toimeenpanoa varten”, kertoo ISLANDR-hankkeen tieteellinen koordinaattori, erikoistutkija Kirsti Loukola-Ruskeeniemi GTK:lta.
Tavoitteena on lisäksi kehittää rahoitusmalleja, jotka mahdollistavat käytettävissä olevien resurssien kohdentamisen maaperän puhdistamiseen ja uusiokäyttöön. Euroopan valtioiden välillä on eroja toimintatavoissa niin aluesuunnittelussa ja luvituksessa kuin hallinnollisissa päätöksentekomenettelyissä. Hankkeessa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa esimerkiksi kunnostustavoitteiden kohdalla, ja koottua tietoa sekä kehitettyjä menetelmiä pyritään jakamaan laajasti.
Lisätietoja
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus GTK
kirsti.loukola-ruskeeniemi@gtk.fi
puh. +358 29 503 2850
