Kymenlaaksossa tehdään syksyllä laajoja geofysiikan tutkimuksia
Kymenlaakson alueella tutkitaan tänä syksynä kallioperän rakenteita. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mittauksilla saadaan tietoa geoenergian lämpökaivojen suunnittelua varten. Tutkimuksia tehdään muun muassa Kouvolassa ja Iitissä, ja ne voivat aiheuttaa tilapäistä viivästystä liikenteelle. Alueiden asukkaille järjestetään tutkimuksista tiedotustilaisuudet.
Tutkimukset käynnistyvät lokakuun alussa heijastusseismisillä mittauksilla Kouvolan ja Iitin alueella sekä Kotkan Sunilassa. Lisäksi GTK suorittaa alueilla painovoimamittauksia, magnetotellurisia mittauksia ja petrofysiikan näytteenottoa.
Geofysiikan mittaukset antavat taustatietoa keskisyvien geotermisten lämpökaivojen porauspaikkojen valintaan, lämpökaivojen tuottopotentiaalin arviointiin sekä geoenergian hyödyntämiseen parhaiten soveltuvista alueista.
Geofysiikan menetelmillä selvitetään kallioperän ominaisuuksia
Kymenlaakso sijaitsee likimain kokonaan rapakivialueella. Rapakivet ovat Suomen ikivanhan kallioperän nuorimpien kivien joukossa ja sen korkeat lämmöntuoton ja lämmönjohtavuuden ominaisuudet tekevät siitä lupaavan kivilajin geoenergian hyödyntämisen kannalta.
Kallioperää voidaan kuvantaa lukuisilla geofysiikan menetelmillä, joista Kymenlaakson tutkimuksissa hyödynnetään erityisesti heijastusseismiikkaa, magnetotelluriikkaa ja painovoimamittauksia. Painovoima- ja MT-mittaukset aloitettiin alueella alkukesästä. Syksyyn mennessä Kymenlaaksossa on mitattu noin 1500 painovoima- ja 8 MT-pistettä.
Lokakuun alussa GTK suorittaa heijastusseismisen mittauksen Kouvolassa ja Iitissä. Mittauksessa käytetään noin 900 pientä seismistä vastaanotinta, jotka asennetaan tien pientareelle 20 kilometrin mittaiseksi linjaksi. Vastaanotinten väli on 25 metriä ja linja kulkee mittausalueen päästä toiseen siirtämällä vastaanottimia. Päälinjan lisäksi vastaanottimia asennetaan lyhyemmälle poikkilinjalle.
Kuvantamiseen tarvittava maan tärähtely (seisminen signaali) tuotetaan 29 tonnia painavalla tärytinautolla tai räjäyttämällä. Tärytinauto tuottaa signaalin, joka on ihmisen havaittavissa muutaman kymmenen metrin päässä autosta, mutta mittauslaitteet tallentavat kallioperän rakenteista heijastuvan signaalin jopa 10 kilometrin päästä. Tärytys kestää yhdellä paikalla alle minuutin, jonka jälkeen tärytinauto siirtyy seuraavaan lähdepisteeseen 50 metrin päähän.
Räjäytyksissä maahan asennetaan muoviputki, jonka pohjalle painetaan pieni dynamiittipanos. Putki täytetään vedellä, jotta räjäytysvoima kohdistuu pääasiassa maankamaraan. Räjäytyksen turvaetäisyys on 50 metriä. Räjäytyspisteitä on mittauslinjalla 100 metrin välein.
Tutkimukset aiheuttavat tilapäisiä poikkeusjärjestelyjä liikenteelle
Heijastusseismiset mittaukset suoritetaan tiealueella. Vastaanotinten asentaminen ja purkaminen eivät haittaa liikennettä, mutta asennusta suorittavien henkilöiden työturvallisuuden vuoksi alueella on alennettu nopeusrajoitus.
Tärytyksen aikana liikenne mahtuu kulkemaan tiellä vain yhteen suuntaan kerrallaan muutaman sadan metrin välillä. Kaikkein kapeimmissa kohdissa liikenne joudutaan pysäyttämään kokonaan. Räjäytystöissä tie suljetaan kokonaan räjäytyksen ajaksi. Liikenteenohjaajat huolehtivat ajoneuvojen ohjaamisesta turvallisesti tutkimusalueen ohi. Viivästysten liikenteelle odotetaan jäävän vähäisiksi. Kaikki työt tiealueilla suoritetaan valoisaan aikaan.
Mittauksia varten haetaan lupa tienomistajilta ja liikenteenohjaus suoritetaan ELY-keskuksen hyväksymän liikenteenohjaussuunnitelman mukaan.
Kymenlaakson tutkimukset ovat osa ylimaakunnallista projektia
GTK:n tutkimukset ovat osa ylimaakunnallista Geoenergialoikka-projektia. Projektin tavoitteena on edistää geoenergian käyttöä Suomessa osana uusiutuvaa energiantuotantoa. Projektissa ovat mukana Kymenlaakson lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Kymenlaakson osuudessa toteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) ja projektin koordinaattori Geologian tutkimuskeskus GTK.
Xamk ja GTK rakentavat Kymenlaaksoon geoenergian tutkimus- ja kehittämisympäristön projektin aikana porattavien keskisyvien geoenergiakaivojen ympärille. Tavoitesyvyys geoenergiakaivoille on 600−800 metriä. Xamk myös kartoittaa alueella geoenergian potentiaalia lämmöntuotannossa valikoiduissa pilottikohteissa.
Geoenergialoikka-projektia rahoittavat Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kymenlaakson liitto sekä projektin toteuttajat.
Tervetuloa yleisölle avoimiin tiedotustilaisuuksiin maastomittauksista ja projektin etenemisestä:
Kouvola: ma 30.9.2024 klo 17.00, Synergiakeskus Kohoa, luentotila Visio
Kohoa – Kohoa Synergiakeskus
Kotka: ke 2.10.2024 klo 17.00, Merikeskus Vellamo, auditorio
Merikeskus Vellamo – merikeskusvellamo
Lisätietoja
Projektin esittely: Geoenergialoikka | GTK
Projektin esittely Xamk verkkosivuilla: Geoenergialoikka – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (xamk.fi)
Maastotiedote kesän 2024 tutkimuksista: GTK tutkii geofysiikan mittauksilla Kymenlaakson alueen kallioperän rakenteita ja rikkonaisuutta
Pyydämme toimittajia ottamaan yhteyttä vastuuhenkilöön, jos haluatte vierailla tutkimuspaikalla.
Kymenlaakson alueen mittauksista vastaava:
Tuija Luhta, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
tuija.luhta@gtk.fi
puh. 050 325 7358
Kymenlaakson osaprojektista vastaava:
Erja Tuliniemi, projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
erja.tuliniemi@xamk.fi
puh. 044 702 8469
JTF Geoenergialoikka -projektista vastaava:
Annu Martinkauppi, projektipäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
annu.martinkauppi@gtk.fi
puh. 050 374 1199
