Kuusamon Kouvervaaran alueen kairausputkiin liittyvä päätös tehty 

GTK tutki 1980-luvulla Kuusamon Kouvervaaran uraaniesiintymää kairauksilla. Kairauksista jäi paikalle kairausreikien yläosaan asennettuja kairausputkia. Kairausputken avulla kairausreiät voidaan pitää auki mahdollisia lisätutkimuksia varten. Kouvervaaran kairausputkien halkaisija on noin 5-8 cm ja reiän pituus noin 100 m.

Kairaus on yleinen malminetsintä- ja tutkimusmenetelmä. Nykykäytännön mukaan kairausputket suljetaan tarvittaessa tulppaamalla ja tutkimuksen jälkeen esim. betonoimalla mahdollisten vesivuotojen ehkäisemiseksi.

Kairausputkien vettä ja purosedimenttien laatua tutkittu – tutkimusaluetta laajennetaan

GTK on selvittänyt vuosina 2019–2022 alueen vuotavien kairausputkien sijainteja, veden laatua sekä niiden alapuolisten purovesien ja -sedimenttien laatua.

Alueelta on paikallistettu yhteensä kahdeksan ympäristöön pohjavettä purkavaa kairausputkea. Kahdesta kairaputkesta purkautui vettä niin vähän, ettei niistä ollut mahdollista ottaa näytteitä, joten kaikkiaan tutkittiin kuuden kairaputken veden laatua. Lisäksi tutkittiin veden ja purosedimenttien laatua neljän kairaputken alapuolisista puroista sekä kahdesta lähteestä ja niiden alapuolisista puroista. Seitsemän kairausputkea suljettiin väliaikaisesti, mutta yhden kairausputken ympärille rakennettu kaivo teki sulkemisen mahdottomaksi.

ELY-keskus velvoittaa päätöksessään, että kaikkien kahdeksan vuotaneen putken alapuolisten purosedimenttien tilan ja kunnostustarve selvitetään riittävän etäältä, jotta haittavaikutusalue saadaan selvitettyä. Ne tulee tehdä vastaavin analyysein kuin jo tehdyt tutkimukset. Lisäksi kahden kairaputken, joista ei aiemmin saatu näytettä, vedestä otetaan vastaavat analyysit kuin muistakin.

Lisäksi GTK selvittää päätöksen mukaisesti alueen loppujen vanhojen kairauspisteiden ja -putkien sijainnit ja ympäristövaikutukset. GTK sulkee mahdolliset vuotavat putket betonoimalla ja arvioi sedimenttien kunnostustarpeen 30.11.2024 mennessä.

Tutkimustuloksissa uraanipitoisuudet kohonneita, mutta alittivat talousveden laatuvaatimuksen

Kaikkien tutkittujen kairaputkien vedessä ylittyi joko pienten yksiköiden talousvedelle annettu laatusuositus (300 Bq/l) tai talousveden laatuvaatimus (1000 Bq/l) radonille. Putkien alapuolisissa purovesissä radonin pitoisuudet olivat radonin hajoamisen seurauksena samalla tasolla tai alhaisempia kuin alueen taustapitoisuuksia edustavissa lähteissä.

Kairaputkien vesinäytteiden uraanipitoisuudet olivat kohonneita verrattuina alueen taustapitoisuuksiin, mutta alittivat talousveden laatuvaatimuksen (30 μg/l). Kobolttirikkaita vyöhykkeitä läpäisseet kairaputket sisälsivät muihin vesinäytteisiin verrattuna kohonneita pitoisuuksia kobolttia. Muilta osin kairaputkien sekä niiden alapuolisten purojen vedet olivat pääsääntöisesti laadultaan vastaavia kuin suomalaiset porakaivo- tai purovedet.

Kairaputkista purkautuvasta vedestä on kuluneiden vuosien aikana muodostunut niiden alapuolelle purot. Kahden putken alapuolisissa purosedimenteissä esiintyi taustapitoisuuksia runsaammin uraania, muissa uraanipitoisuudet olivat taustapitoisuuksien tasolla. Tämän lisäksi osassa purosedimenteistä esiintyi taustapitoisuuksiin verrattuna kohonneita pitoisuuksia kuparia, kadmiumia, seleeniä ja molybdeeniä sekä radionuklideja.

Syväkairaukset eivät vaikuta kalliopohjaveden laatuun, eivätkä lisää sen radioaktiivisuutta

Uraanialueiden kalliopohjavesissä on luonnostaan uraania ja radonia. Uraanialueiden kalliopohjavesi on siten luontaisesti jonkin verran radioaktiivista. Kairaukset eivät vaikuta kalliopohjaveden laatuun, eivätkä lisää sen radioaktiivisuutta.

Paineinen kalliopohjavesi pyrkii purkautumaan luontaisesti kallioperän ruhjeista muodostaen lähteitä. Näitä on Kouvervaarassa useita ja niistä on myös tavattu kohonneita uraani- ja radonpitoisuuksia. Avoimet syväkairausputket muodostavat paineiselle kalliopohjavedelle keinotekoisia väyliä, joista se purkautuu pinnalle.

Lisätietoa

Olli Breilin
johtaja, operatiivinen toiminta
olli.breilin@gtk.fi
puh. 029 503 5200

Asko Käpyaho
päällikkö, mineraalitalouden ratkaisut
asko.kapyaho@gtk.fi
puh. 029 503 2327