Kokkolan Vesi – Pohjaveden mallinnuksesta toiminnan ennakointiin
Kokkolan Vesi tarvitsi kumppania kartoittamaan potentiaalisia pohjavesivarantoja, niiden vedenlaatua ja uusien vedenottamoiden sijaintia. Yhteistyö GTK:n kanssa poiki pohjaveden virtausmallinnuksen, joka mahdollistaa vedenoton suunnittelemisen ennakoivasti.
Kokkolan Veden haaste
Miten uudistaa vedenottoa pohjaveden kannalta kestävällä tavalla
Kymmenisen vuotta sitten Kokkolan kaupunki totesi vesihuoltonsa olevan haasteen edessä. Patamäen vedenkäsittelylaitos huolehtii juomavedestä ja jätevesien käsittelystä Kanta-Kokkolan alueella, ja nyt se näytti olevan tulossa käyttöikänsä päähän. Vedenotossa oli alkanut ilmetä ongelmia ja pohjaveden pinta oli lähtenyt laskemaan huolestuttavasti. Pohjavesialueen ympärille oli ajan mittaan muodostunut muitakin riskitekijöitä: kaupunki oli kehittynyt ja laajentunut Patamäen suuntaan ja liikennemäärät muun muassa Kokkolan satamaan olivat kasvaneet. Kaupungin vesihuollosta vastaava liikelaitos Kokkolan Vesi tarvitsi siis yhteistyökumppanin kartoittamaan potentiaalisia pohjavesivarantoja, niiden vedenlaatua ja uusien vedenottamoiden sijaintia.
Geologian tutkimuskeskus suoritti ensimmäiset fysikaaliset ja geokemialliset tutkimuksensa Lohtajan Karhinkankaan ja Sivakkokankaan pohjavesialueella 2011–2014 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittamina hankkeina. Tavoitteena oli lisätä virtausmallinnus-simulaation käyttöä pohjaveden virtauksen ja vedenlaadun muutosten tarkastelussa, ja samalla kehittää nykyisiä mallinnusmenetelmiä suomalaiseen maaperään ja ilmastoon sopiviksi.
Karhinkankaan hankkeet saivat edelleen jatkoa 2019, kun Kokkolan Vesi aloitti koepumppaukset alueella ja tarvitsi jälleen yhteistyökumppanin, tällä kertaa mallintamaan vedenottoa aiemman tiedon pohjalta. ”GTK valikoitui kumppaniksi, koska taustalla oli onnistunut yhteinen hanke ja projektihenkilöstöllä oli laajaa ja syvällistä tuntemusta Karhinkankaan alueen pohjavedestä. Koimme myös, että GTK:lla on Suomessa ainutlaatuista vesiratkaisujen osaamista”, Kokkolan Veden vesihuoltopäällikkö Tommi Mäki kertoo.
GTK apuna
Virtausmallinnuksella estetään haitallinen vedenottomäärien ylittyminen
Karhinkankaan fysikaalista ja geokemiallista tutkimusta sekä koepumppauksesta saatua dataa yhdistämällä GTK:n rakensi Kokkolan Vedelle uuden pohjaveden virtausmallinnuksen. Sen avulla pohjaveden muutoksia ja vedenottoa voidaan suunnitella Kokkolan Veden 10 000:n sopimusasiakkaan nykyisiin ja pitkän aikavälin tarpeisiin.
Kokkolan alue jatkaa laajenemistaan ja sen myötä vedenottotarpeet muuttuvat.
Virtausmallinnuksen avulla saadaan tietoa siitä, kuinka monesta pisteestä ja millaisia määriä vettä voidaan pumpata, jotta toiminta pysyy kestävällä tasolla. Vedenottomäärien ylittäminen on haitallista niin ympäristölle ja eliölajeille kuin vedenottamoiden tekniselle toimivuudelle. Lisäksi huoltovarmuus on uhattuna, jos vedenottoa ei pystytä suunnittelemaan ennakoivasti.
”GTK:n uskottavuus asiantuntijana on ollut merkittävä tekijä muiden viranomaisten suuntaan. Lupahakemus on näin edennyt ajallaan, koska taustalla on kattavaa selvitystyötä” Tommi Mäki, Vesihuoltotopäällikkö, Kokkolan Vesi
Pitkään yhteistyöhän Kokkolan Veden ja GTK:n välillä sisältyy myös asiantuntijapalveluita viranomaisille toimitettujen ympäristövaikutusten arviointien ja selvitysten muodossa. Karhinkankaan lupahakemuksessa pohjavesimallinnus on ollut konkreettinen keino osoittaa, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitetty tarkkaan. ”GTK:n uskottavuus asiantuntijana on ollut merkittävä tekijä muiden viranomaisten suuntaan. Lupahakemus on näin edennyt ajallaan, koska taustalla on kattavaa selvitystyötä”, Mäki toteaa.
Katse tulevaisuuteen
Mallinnuksen avulla säästytään jatkossa hankalilta ja kalliilta korjausliikkeiltä
Kokkolan Vesi haluaa vastaisuudessakin toteuttaa vesihuoltoa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Yksi virtausmallinnuksen yllättävistä hyödyistä on ollut monipuolinen tieto ympäristövaikutuksista, joita ei välttämättä muuten olisi osattu selvittää riittävästi tai ollenkaan. Mallinnuksen keskeisin hyöty on kuitenkin ollut vedenottomääristä ja niiden vaikutuksista tuotettu tieto. Mallinnuksen avulla säästytään korjausliikkeiltä, joita on hankalaa ja kallista toteuttaa jälkikäteen.
Karhinkankaan lupaprosessi tulee todennäköisesti kestämään vielä vuosia. Samanaikaisesti virtausmallinnuksen avulla on jo ryhdytty tarkastelemaan Karhinkankaan mantereen puoleisen pohjavesialueen tilanteen kartoittamista. Kokkolan Veden ja GTK:n yhteistyö siis jatkuu Karhinkankaan osalta, mutta Mäki arvioi yhteistyötä syntyvän myös muiden projektien ympärille. ”Karhinkankaan kokoisia vedenottohankkeita tulee harvoin vireille Suomenkaan mittakaavassa. Toista näin suurta hanketta tuskin toteutetaan vähään aikaan Keski-Pohjanmaan alueelle, mutta pienempiä selvityksiä tarvitaan aina. Enemmänkin oltaisiin GTK:a käytetty, jos olisi ollut mahdollista. Yhteistyö on ollut välitöntä siksikin, että aina on saanut soittaa tutulle asiantuntijalle ja kysyä pieniäkin asioita. Koskaan ei ole jäänyt vaille vastausta.”
