Keskisyvä geoterminen energiantuotanto kiinnostaa ja haastaa alan toimijoita
Geologian tutkimuskeskus selvitti kotimaisten geoenergia-alan toimijoiden kokemuksia keskisyvien ja syvien geotermisten hankkeiden toteutuksesta. Keskisyvä geoterminen energia nähdään edelleen houkuttelevana vaihtoehtona uusiutuvan lämpöenergian tuotannossa. Syvä geoterminen energia koetaan sen sijaan hyvin haasteellisena vaihtoehtona.
GTK:n tutkimuksessa on mukana Suomessa toteutetut keskisyvät geotermiset hankkeet (syvyys 500-3000 m) sekä yksi syvä geoterminen hanke (yli 3000 m). Tutkimus perustuu yhdeksän kotimaisen toimijan haastatteluihin, joilla kartoitettiin näkemyksiä ja kokemuksia geotermisen energian hankkeista.
Suomessa oli toteutettu elokuun 2023 loppuun mennessä yhdeksän keskisyvän ja yksi syvän geotermisen energian kohdetta. Näistä seitsemän on toiminnassa tai rakenteilla ja yksi tutkimuskäytössä. Toteumaprosentti on hyvä pilottiluonteiselle ja vaikeasti rakennettavalle toiminnalle. Tilanne alalla muuttuu nyt nopeasti ja tällä hetkellä toiminnassa on kahdeksan keskisyvää geotermisen energian kohdetta.
Kaikissa hankkeissa lopullinen toteutus on ollut merkittävästi erilainen kuin alkuperäinen suunnitelma. Suomessa ei ole vielä muodostunut yhtenäistä toimintatapaa hankkeiden suunnitteluun.
”Kiinnostus keskisyvää geotermistä energiaa kohtaan on voimakasta, mutta suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisää kokemusta ja osaamista, jotta ala voisi kehittyä eteenpäin. Suunnitteluvaiheessa keskitytään enemmän tekniseen puoleen kuin geologisten tekijöiden ennakointiin”, kertoo johtava asiantuntija Teppo Arola GTK:lta.
Toimijoiden kohtaamista haasteista huolimatta suurin osa vastaajista ei haluaisi jatkossakaan investoida suunnitteluvaiheeseen nykyistä enempää. Tämä oli GTK:n asiantuntijoille haastattelututkimuksen yllättävin tulos.
Geotermisen energian hankkeet toimijoiden näkökulmasta
Geotermisen energian hankkeiden toteutuksessa todettiin merkittäviä eroja erityisesti toteutustavoissa, sopimusmalleissa, poraustöiden valvonnassa sekä sidosryhmien näkemyksissä hankkeiden onnistumisesta. Geoenergia-ala kaipaa myös nykyistä voimakkaampia tukitoimenpiteitä, jotta hankkeiden kannattavuus paranisi.
”Onnistuneiden geotermisten hankkeiden suunnittelu ja toteutus edellyttävät yhä kehitystyötä, johon tulisi panostaa myös tukien muodossa. On tärkeää, että jokainen hanke perustuu huolellisesti kerättyyn tietoon ja tunnettuun tieteeseen, jotta lopputuloksena syntyy pitkä elinkaari lämpökaivoille ja Suomelle puhdasta ja omavaraista energiaa”, kertoo haastattelututkimukseen osallistuneen QHeat:n toimitusjohtaja Erika Salmenvaara.
Onnistuneiden hankkeiden edellytyksenä nähdään realistinen tavoitteiden asettelu, huolellinen suunnittelu, jatkuva kehittymishalu ja tiedon jakaminen. Myönteistä on, että alan toimijat kokevat keskisyvän geotermisen energian edelleen houkuttelevana vaihtoehtona uusiutuvan lämpöenergian tuotannossa. Tukemalla alan kehitystä vahvistetaan kotimaisen energiantuotannon toimitus- ja kestävyystavoitteita.
Lisätietoja
Teppo Arola, johtava asiantuntija
Geologian tutkimuskeskus GTK
teppo.arola@gtk.fi
puh. 029 503 2207
Annu Martinkauppi, geofyysikko
Geologian tutkimuskeskus GTK
annu.martinkauppi@gtk.fi
puh. 029 503 5223
Lisätietoa QHeatin toiminnasta yrityksen verkkosivuilla
Tutkimustyöraportti luettavissa GTK:n Hakku aineisto- ja latauspalvelussa:
Keskisyvän ja syvän geotermisen energian hankkeet Suomessa.
Teppo Arola, Annu Martinkauppi, Kaiu Piipponen, Sami Vallin ja Meri Wiberg. GTK:n tutkimustyöraportti 20/2024.
