Keliber Oy – Mineraalituotannosta tukea ilmastoystävälliseen kehitykseen
Voiko kallioperän mineraalivaroja hyödyntää kestävällä ja kannattavalla tavalla? Keski-Pohjanmaalle litiumin tuotantokokonaisuutta suunnittelevassa Keliberissä uskotaan näin. GTK:n ja Keliberin yhteistyö on kestänyt jo lähes 20 vuotta.
Keliberin haaste
Tavoitteena rakentaa mahdollisimman pitkälle kotimainen litiumtuotannon arvoketju
Keliber perustettiin Kaustiselle kaivosprojektina lähes 20 vuotta sitten. Ensimmäiset litiummalmin esiintymiin viittaavat tutkimukset tehtiin alueella jo 1950-luvun lopussa. Vuosikymmenten ja lukemattomien tutkimusten jälkeen on tiedossa, että Keski-Pohjanmaalla sijaitsevat Euroopan merkittävimmät tunnetut litiummalmivarat. Litiumia sisältävä spodumeeni on kiinnostava mineraali juuri nyt siksi, että se on yksi keskeisistä sähköakkujen tuotantoon tarvittavista ns. akkumineraaleista.
Keliberin tavoitteena on rakentaa mahdollisimman pitkälle kotimainen litiumtuotannon arvoketju. Keski-Pohjanmaan paikallisista malmivaroista saadaan spodumeenia, joka rikastetaan Keliberin omalla Päivänevan rikastamolla ja jatkojalostetaan akkulaatuiseksi litiumhydroksidiksi Kokkolan sataman teollisuusalueelle suunnitellussa kemiantehtaassa. Suomessa pitkälle viety jalostusprosessi luo jaettavaa arvoa lähialueelle ja Kokkolan sataman kautta aukeaa väylä Eurooppaan.
Projektiin on kuulunut monia vaiheita aina malmiesiintymien kartoittamisesta pohjavesitutkimuksiin saakka. Kilpailutusten kautta kumppaniksi on usein valittu Geologian tutkimuskeskus. Keliber ja GTK ovat siis toimineet yhteistyössä yrityksen perustamisesta asti. ”Onhan se aina etu, jos kumppanin kautta saa tarvittavat palvelut ”yhdeltä luukulta”. Kun on toiminut monta vuotta saman talon kanssa, niin luottamus ihmisiin ja heidän ammattitaitoonsa on vahvaa”, toteaa Keliberin päägeologi Pentti Grönholm. Pitkän työn tuloksena Keliber on nyt Euroopan pisimmälle edennyt litiumkaivoshanke.
GTK apuna
GTK Mintec on ollut tärkeässä roolissa litiummalmin ja rikastusprosessien testaamisessa
Keliberin ja GTK:n yhteistyössä on saavutettu vaihe, jossa uutta tietoa rakennetaan vanhan pohjalta. Keliberin eteenpäin viemiseksi on tarvittu ennen kaikkea toimivat prosessit, testaamista ja oikeanlaista osaamista. GTK Mintecin laboratoriot ja koetehdas Outokummussa ovat alusta asti olleet tärkeässä roolissa kaivosprojektin litiummalmin ja rikastusprosessien testaamisessa.
”Mintecin yhteistyön kautta Päivänevan rikastamon teknisten ratkaisujen kokonaisuus on kirkastunut. Mitään tieteellistä läpimurtoa ei ole tehty, mutta projektin kannalta kaikki tarvittavat tiedot on kasassa. Mintecissä ammattitaito on kovalla tasolla ja asiakkaan kysymyksiin reagoidaan aina, oli ne pieniä tai suuria. Muutenkin tunnelma Outokummun yksikössä on mukavan epämuodollinen, kuten Pohjois-Karjalassa kuuluu ollakin”, kuvailee Mintecin kanssa yhteistyötä pitkään tehnyt Ville Vähäkangas, Keliberin rikastamon päällikkö.
Vesienhallinta on toinen GTK:n tarjoama palvelu, jonka merkitys kasvaa koko ajan. Myös Keliberillä toivotaan, että Mintecin tavoitteellisen kehittämisen myötä kaivos- ja mineraalialalle tärkeään vesien kierrättämisen tutkimukseen panostettaisiin entistä enemmän.
Keliber onkin tilannut GTK:lta useita vesiratkaisuihin liittyviä palveluita, kuten pohjavesitutkimusta Syväjärven ja nyt viimeksi Rapasaaren suunnitelluille avolouhinta-alueille. Tutkimukselta toivotaan uutta ja tarkentavaa tietoa pohjaveden määrästä ja laadusta. Pohjavesitutkimuksesta saatu tieto on keskeistä kaivoksen kustannusarvioissa ja lupamenettelyn etenemisessä, mutta myös toiminta- ja sulkemisvaiheen vesienhallinnan suunnittelussa. Yritykselle merkitsee paljon, että tieteellinen perustutkimus johtaa aina konkreettisiin ja lisäarvoa tuottaviin ratkaisuihin.
”On ollut suuri etu, että GTK on aktiivinen erilaisten yhteisrahoitteisten projektien ja verkostojen suuntaan. Jo pelkkä hakemusprosessin hoitaminen auttaa kovasti. Yritys pääsee ikään kuin mukaan liikkeessä olevaan junaan.” Pentti Grönholm, päägeologi, Keliber
”Yritykset eivät aina itse välttämättä pysty investoimaan mielenkiintoisiin hankkeisiin, jotka voisivat johtaa innovaatioihin. On ollut suuri etu, että GTK on aktiivinen erilaisten yhteisrahoitteisten projektien ja verkostojen suuntaan. Jo pelkkä hakemusprosessin hoitaminen auttaa kovasti. Yritys pääsee ikään kuin mukaan liikkeessä olevaan junaan. Yhteistyö muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa johtaa uusiin ideoihin ja ne myös laitetaan kiertämään, mikä on hyödyksi kaikille osapuolille”, Pentti Grönholm kertoo.
Keliber ja GTK ovat tälläkin hetkellä mukana useissa yhteiskehittämisprojekteissa. Yksi niistä on eurooppalainen Morecovery-hanke, jossa GTK on vetovastuussa. Siinä tutkitaan metallien talteenottoa teollisuusvesien sivuvirroista.
Katse tulevaisuuteen
Vastuullisissa olosuhteissa tuotetuilla raaka-aineilla kilpailuetua
Ilmastonmuutoksen torjumiseen kytkeytyvät ratkaisut ovat aikamme megatrendejä. Keliber on ottanut tämän huomioon projektin alusta asti. Akkumetalleja kuten litiumia ja kobolttia tarvitaan sähköistyvän liikenteen ja hiilivapaan energiantuotannon kasvaviin tarpeisiin. Euroopassa litiumin kysynnän huippu on vasta edessäpäin. Kestävää mineraalituotantoa on esimerkiksi Euroopassa sijaitsevien esiintymien hyödyntäminen, jolloin säästetään logistiikan energiakuluissa ja päästöissä, mutta varmistetaan myös ympäristövaikutusten arviointi ja kestävät työolosuhteet.
Akkumineraalien jäljitettävyys, eli tuotannon alkuperän selvittäminen, on tavoitteena BATTrace-yhteishankkeessa, jossa GTK ja yhteistyön myötä Keliber ovat mukana. Jäljitettävyys antaa vastuullisissa olosuhteissa tuotetuille raaka-aineille kilpailuetua, jonka suhteen Keliberin kaltaiset yritykset ovat vahvoilla.
Keliberin ja GTK:n yhteistyö jatkuu siis tästäkin eteenpäin. Grönholm ja Vähäkangas ovat yhtä mieltä, että pitkä historia, onnistuneet yhteiset projektit ja GTK:n henkilöstön ammattitaito ovat valtteja, kun Keliber etsii kumppaneita seuraaviin vaiheisiin.
”Esiintymien kartoittamista ja malminetsintämenetelmien kehittämistä tehdään jatkuvasti. Tutkimuksellisia haasteita tulee matkan varrella aina, ja silloin mietitään mistä saadaan kustannustehokkain ja laatua tuottava kumppani. Tärkeintä on, että tutkimusta viedään eteenpäin ja ideoita jalostetaan, jotta niitä voidaan soveltaa käytännössä”, Grönholm painottaa.
