Kaukokartoituksen käyttö raaka-aineteollisuudessa-työpajan kuulumiset

Tapahtuma houkutteli yli 50 osallistujaa, ja puhujat edustivat viranomaisia, tutkimuskeskuksia, tiedontuottajia ja kaivosyrityksiä. Nämä sidosryhmät tarjosivat yleiskatsauksen Maan havainnointiin (Earth Observation, EO) liittyvästä toiminnastaan ja Suomen asemasta. Projektia rahoittaa Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto HaDEA.

Työpajassa kävi ilmi, että useat virastot ja yritykset hyötyvät EO-tiedoista oman toimintansa seurannassa ja parantamisessa. Isabel Donner SPATINEO:sta kertoi, että EO-menetelmien käytön hyöty esimerkiksi Norjan maankuoren liikkeiden seurannassa on nyt loppukäyttäjän (kansalaisten) saatavilla. Aikaisemmin se on hyödyttänyt rakennusyrityksiä ja tiehallintoa.

Sama koskee kaivostoimintaa. Projektin arvo ei ole pelkästään taloudellinen. Esimerkkinä voidaan mainita arvopuuanalyysi EO-tiedon käytöstä Arktisessa ympäristössä (kuva 1). Siinä esitetään näkökohtia, jotka voivat liittyä EO-tietojen käyttöön.

Tuomas Häme Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä kertoi, että markkinoilla on useita tiedontuottajia hyvin tarkan-, tarkan- ja matalan erotuskyvyn ja mikroaaltojen aallonpituudella, ja niillä kaikilla on sopivat sovelluskenttänsä. Copernicus-dataa on saatavilla ja se laajenee. Kaksi suomalaista tiedontuottajaa esitteli toimintaansa: ICEYE ja Kuva Space. Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Anttila esitteli hyperspektriset satelliittianturit ja palvelun automatisoidun prosessin. ICEYE:n toinen perustaja Pekka Laurila esitteli tutkakuvauspalvelua, jolla voidaan analysoida kohteiden liikkeitä ja PSI-tekniikan sovelluksia.

S34I-projektin tekemän kyselyn mukaan suurin osa kyselyyn osallistuneista ei ole vielä löytänyt kaukokartoitusta. Kysely toteutettiin kolmessa kunnassa, jossa on joko suljettu tai toiminnassa oleva kaivos. Käyttäjien mukaan EO-tiedot vaikuttavat kuitenkin hyviltä. Kuvassa 2 asteikossa numero 1 tarkoittaa, ettei ole samaa mieltä ja numero 3 että on samaa mieltä.

EO-tietoa pidetään nopeana, objektiivisena, luotettavana, ja todennettavana. Sen käytössä voidaan keskittyä erityistarpeisiin ja vastata erilaisiin kysymyksiin. Julkiset järjestöt ovat käyttäneet EO-tietoa maailmanlaajuiseen elinympäristöjen arviointiin ja perusolosuhteiden luomiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Teollisuus on käyttänyt niitä kaivostoiminnan seurantaan, vaatimusten noudattamisen osoittamiseen ja tutkinnan tukemiseen menetelmälle sopivilla alueilla. Viranomaiset ovat käyttäneet niitä laittoman kaivostoiminnan valvontaan, jätteiden, vaikutusten ja elinympäristöjen muutosten seurantaan, vaatimustenmukaisuuteen sekä turvallisuuteen ja vakauteen.

ICEYE ja Kuva Space esittelivät palveluja, jotka kattavat kasvilajien kartoituksen ja terveyden seurannan, maaperän ja mineraalien luokittelun, veden laadun seurannan, rakenteellisen eheyden, kaivosalueiden toimintojen ja muutosten havaitsemisen.

Tuomas Häme (VTT) näytti, että ainakin metsätaloudessa EO:n avulla voidaan seurata ja ennustaa erilaisia skenaarioita.

GoldenEye-projektissa kehitettiin monilähteinen EO-tietojärjestelmä miinaturvallisuuden, ympäristöjalanjäljen ja kokonaiskannattavuuden parantamiseksi. Marko Savolainen VTT:ltä kertoi, että tämä tehtiin kehittämällä uusia kaukokartoitusteknologioita ja dataintegraatiota.

Bijal Chudasama GTK:sta esitteli mineraalipotentiaalin kartoituksessa käytettävän mineral prospectivity modelling (MPM) -menetelmän. Siinä yhdistetään epäsuorat geofysikaaliset, geokemialliset ja geologiset tiedot, sekä GTK:ssa kehitetyt työkalut: ArcSDM, MPM-online, GisSOM, MAP wizard, EIS-työkalu, sekä QGIS Weigths of Evidence- ja QGIS EIS -laajennukset.

Malminetsintäyhtiö Mawsonin vanhempi geologi Janne Kinnunen kertoi hyödyntäneensä kaukokartoitus- ja EO-tietoa sekä kehittäneensä NEXT-projektin kumppanina koneoppimismenetelmiä hyperspektri- ja elinympäristödataa hyödyntäen. Hänen mielestään LIDAR paransi kallioperäpaljastumien löytämisen tehokkuutta, ja EO-tiedot ovat hyödyllisiä ympäristön muutosten seurannassa malminetsinnän aikana.
S34I-projektin kyselyn vastausten mukaan suurempi huoli liittyy Suomen kaivosalueiden ympäristövaikutusten ja kestävyyden seurantaan kaivosten elinkaaren aikana (kuva 3).

S34I-projektin tavoitteena on kehittää satelliittidataa hyödyntäviä menetelmiä malminetsinnän parantamiseksi sekä seurata maa- ja kallioperän vakautta, jätemäärän kertymistä ja kaivosvesiä. Se kattaa koko kaivoksen elinkaaren. Menetelmissä käytetään myös hyvin tarkan erotuskyvyn tietoja alueellisen määrittelyn parantamiseksi. Maaperän validointi tehdään muilla keinoilla, kuten ottamalla kaivosalueelta näytteitä ja käyttämällä miehittämättömiä ajoneuvoja. Menetelmät virtaviivaistetaan ja niitä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan muihin kohteisiin.
Kyselyn mukaan suomalaiset sidosryhmät olisivat kiinnostuneita tietämään kaivostoimintaa seurattavan EO-menetelmillä. Luotettava tiedonlähde olisi viranomainen.

Suomen kaivostoiminnan viranomaisilla ei ole vielä tällaista palvelua. Työpajassa kävi selvästi ilmi, että ne toimivat yhteistyössä EO-palvelujen tuottamiseksi.

Pekka Hurskainen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoi, että palvelujen tuottamisessa vältettiin päällekkäistä työtä ja hyödynnettiin parasta saatavilla olevaa tietoa eri lähteistä. Syke on kehittänyt korkean erotuskyvyn maanpeittotuotteen CORINE-projektissa. Mammutti-projektissa Syke on kehittänyt maankäytön ja sen muutosten seurantamenetelmiä neljästä eri teemasta: metsät, maatalous, kosteikot ja rakennetut alueet käyttämällä olioperustaista kuvaluokittelua koneoppimisen kanssa.

Työpajan tärkein tulos on, että luotettava ja saavutettava EO-tieto on tärkeää. Verkkoalusta on hyödyllinen niiden käytössä. Yhteistyö eri tahojen ja projektien välillä on olennaista. S34I-projekti toimii myös monimittakaavaisen ja monialustaisen tiedon kanssa, ja kaikki yhteenliittymän käyttämät tietoaineistot ja niiden tuottamat tulokset ovat saatavilla sisäisessä geoportaalissa. Projektissa arvioidaan myös EO-tietojen käyttöä kestävyyden ja sosiaalisen hyväksynnän kannalta ja kehitetään niihin liittyviä politiikkasuosituksia.

Lisätiedot

S34I – Secure and Sustainable Supply of Raw Materials for EU Industry -projekti

Nike Luodes, tutkija, Geologian tutkimuskeskus GTK
Puh. 029 503 3529
nike.luodes@gtk.fi