Kansannäytetoimintaa korkeakouluharjoittelijan luupin läpi katsottuna
Geologian tutkimuskeskuksessa on otettu kansannäytteitä vastaan jo yli 100 vuotta. Kansannäytetoimistossa korkeakouluharjoitteluaan tekevä Samppa Koivu kertoo harjoittelustaan sekä mitä kansannäytetoiminta pitää sisällään.
Kesä kansannäytetoimistolla on sujunut kiireisissä merkeissä. Saavuin Kuopioon aloittamaan korkeakouluharjoitteluani jo toukokuun alussa opintojen tämän sallittua. Parahiksi GTK:n kenttäkauden alkupuolelle.
Kelien lämmettyä myös kansalaiset aktivoituivat luonnossa liikkumiseen, ja niin kutsutut kansannäytteiden vakilähettäjät ovat suunnanneet maastoon malmien perässä. Kesälomiaan viettäneet lapset ovat löytäneet kotipihoistaan mitä mielenkiintoisimpia kvartsikimpaleita, kiilleliuskeita ja muita näyttäviä kiviä. Joku on saattanut osua magneettiongintaa harrastaessaan magnetiittia sisältäviin liuskeisiinkin.
Löytöjä ovat tehneet useat kansalaiset ehostaessaan kukkapenkkejään, intoutuneet ojankaivuuseen tai käyneet iltakävelyllä rantakivikossa. Maanviljelijät ovat maata muokatessaan toukotöissä törmänneet mielenkiintoa herättäneisiin, kimaltaviin, painaviin, tai oudon muotoisiin lohkareisiin. Vähintäänkin näiden kaikkien kategorioiden lähettäjienuteliaisuuteen, olen päässyt antamaan vastauksia kesän aikana.
Kansannäytetoiminnan periaatteellinen kulmakivi, kansalaisten sivistämisen ja geologisen tietämyksen lisäämisen ja levittämisen ohella, on myös mineraalipotentiaalin kartoitus. Kansannäytetoiminta malminetsinnän muotona on saanut alkunsa joidenkin lähteiden mukaan jopa 1500-luvulla, ja jatkunut Ruotsin ja Venäjän vallan alta nykypäiviin asti.
Geologian tutkimuskeskuksessa kansannäytteitä on otettu vastaan yli 100 vuotta. Erittäin kunniakkaat ja pitkät perinteet siis, jonka tuotoksena Suomeen on syntynyt 34 toimivaa kaivosta. Kruununjalokivenä mainittakoon Suomeen rutkasti elinvoimaa tuoneet Outokummun kaivokset. Jos kiinnostuit Kansannäytetoiminnan historiasta ja saavutuksista, kannattaa lukea Satu Hietalan Pro Gradu -työ ”Kansannäytetoiminnan merkitys Suomen mineraalipotentiaalin kartoituksessa”.
Kansannäytetoiminta tarjoaa mahtavan näköalapaikan Suomen kivilajeihin ja mineraaleihin tutustumiseen
Muutama sana minusta. Olen geologian opiskelija Turun yliopistolta. Ennen korkeakouluharjoittelijan pestiä kansannäytetoimistolla olen kahtena edellisenä kesänä työskennellyt GTK:n korkeakouluharjoittelijana Lopen kairasydänarkistolla geokemiallisen näytemateriaalin laadunparannustyössä. Viime syksynä olin tutkimusavustajana kairasydänarkistossa. Palvelin arkiston asiakkaita, tein erilaisia Lopella kairasydämiin liittyviä tutkimusta avustavia töitä sekä arkiston ylläpitoa.
Täksi kesäksi hain korkeakouluharjoitteluun kansannäytetoimistoon ja yllätyksekseni pääsin. Se tarjoaa mahtavan näköalapaikan Suomen kivilajeihin ja mineraaleihin tutustumiseen. Myös geologin perustaidot kehittyvät: kivien ja mineraalien tunnistaminen, näytteiden käsittely, analyysimenetelmien sekä geologian perusteorioiden osaaminen. Saanhan käsiini hyvin erilaisia ja erilaatuisia näytteitä ympäri Suomen.Lisäksi pääsen kertomaan erilaisista geologisisista luonnonmuodostumista luonnontieteelliseltä lähtötasoltaan hyvin moninaiselle joukolle.
Mitä kansannäytetoimistossa työskentely sitten pitää sisällään? Jo nimestäkin ilmi käyvä työtehtävä korkeakouluharjoittelijalle on kansalaisten kivinäytelähetyksiin vastaaminen. Tunnistetaan mineraalit, määritetään kivilaji, mahdolliset arvomineraalit ja niiden esiintymistapa.
Apuna edellä mainituissa käytetään luuppia, piikkiä, viirun värin määrittämistä lasittamattomaan posliiniin ja mahdollista magneettisuutta. Fluoresoivien eli ultraviolettilampun valossa loistavien mineraalien esiintyminen on mahdollista tarkistaa lyhytaalto UV-lampun alla ja suolahapon avulla voi erottaa kalsiitin dolomiitista.
Niin kutsuttua järeämpää kalustoa edustavat stereomikroskooppi ja pXRF-laite, jotka toimivat mainioina työkaluina hankalampien kappaleiden tunnistamisen varmistamiseksi. Mikäli näyte on vaikkapa voimakkaasti rapautunut pinnoiltaan, on se mahdollista murskata, tai sahata ”tuoreen” pinnan näkemiseksi. Mielenkiintoisimmat näytteet lähetämme tarkempaan analyysiin laboratorioon tarkkojen alkuainepitoisuuksien määrittämiseksi.
Kansalaiset ottavat yhteyttä myös sähköpostitse tai suoraan puhelimitse. Tällöin edessä saattaa olla hieman haastavampia tunnistustehtäviä, sillä päätelmät on tehtävä kansalaisen suullisen kertomuksen ja kuvailun perusteella, tai sähköpostiin lähetettyihin kuviin tukeutuen, jotka eivät aina ole kovin tarkkoja. Näin ei aivan täyttä varmuutta voi vastauksessa antaa. Mikäli näyte on erityisen mielenkiintoinen, on kansalainen usein halukas lähettämään sen tarkempiin tutkimuksiin tänne Kuopioon. Lapsilähettäjille pyrimme tarjoamaan ripauksen ekstraa, ja jotakin mielenkiintoista yleistä geologista tietoutta mielenkiinnon kiviharrastukseen synnyttämiseksi.
Monesti kansalaisen mielenkiinnon herättävät ”tavallisista” kivistä poikkeavat kappaleet, jotka eivät kuitenkaan ole luonnonilmiöiden synnyttämiä. Lähes poikkeuksetta esimerkiksi meteoriittiepäilyt osoittautuvat lasi- tai metalliteollisuuden tuottamiksi. Erikoisia kappaleita syntyy mm. masuuneilta, ruukeista ja sulatoista, tai vaikkapa roskakasan polttamisen yhteydessä yhteen sulaneista tuikkukynttilöiden alumiinikipoista.
Kesäkuun loppupuolella sain mahdollisuuden osallistua kansannäytetoimiston vuotuiseen palkintojenjakotilaisuuteen [linkki], jossa palkitaan vuosittain parhaimmat näytteet. Tämä tilaisuus herättää mielenkiintoa median lisäksi myös malminetsintäyhtiöissä ja kaivosteollisuudessa. Ovathan parhaat palkittavat lohkare- ja kalliohavainnot malmiluokan kiviä. Esimerkiksi kultaa saattaa esiintyä hyvinkin merkittäviä pitoisuuksina.
Kansannäytetoimiston vakituiset työntekijät, jotka toisinaan osaavat jopa määrittää joidenkin näytteiden löytöpaikan pelkän kiven tekstuurin perusteella, ovat todellisia ammattilaisia. Heidän osaamisestaan olen päässyt imemään pieniä hippuja tietotaitoa myös itselleni. On ollut ilo nauttia pitkäpinnaisesta opetuksesta ja seurata heidän työskentelyään. Heillä on kokemuksen kerryttämää ammattitaitoa sekä laajaa yleistietämystä Suomen kaivostoiminnasa ja sen historiasta sekä tietenkin kivilajeista ja mineraaleista.
Kansannäytetoimisto on myös siitä mainio harjoittelupaikka, että sen sijainnin vuoksi on työviikon kuluessa mahdollista törmätä moniin eri GTK:n yksiköissä työskenteleviin geologeihin: maastoon lähteviä, Kuopion toimipisteelle näytteitä tutkimaan tulevia ja vesi- tai hielaboratorion henkilökuntaa. Saan kuulla heidän töistään ja niihin liittyvistä pulmista.
Rapautuneen biotiitin sävyistä auringon paistetta viimeisiin kesäpäiviin ja syksyn iltoihin toivottaa,
Samppa Koivu
Lue muiden GTK:n korkeakouluharjoittelijoiden kuulumisia täältä
