Kaivos- ja esiintymäkartat
Tällä sivulla on kokoelma pdf-muotoisia teemakarttoja Suomen mineraaliesiintymistä, kaivoksista sekä mineraalien ja metallien prosessointilaitoksista. Kaivoskartat päivitetään kerran vuodessa, yleensä huhtikuussa. Louhintatietojen lähde on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Muut yhtiöihin liittyvät tiedot ovat pääosin peräisin yhtiöiden verkkosivuilta tai tiedotteista. Mineraaliesiintymien tietolähde on GTK:n mineraaliesiintymätietokanta.
Tarkempaan tietoon pääsee kiinni karttapalveluissa
GTK:n laajat ja yksityiskohtaiset tietoaineistot useista eri aihealueista löytyvät selainpohjaisista karttapalveluista. Esimerkiksi Mineral Deposits and Exploration (MDaE) -karttasovellus sisältää Suomen mineraaliesiintymät, kaivokset, Tukesin ylläpitämän Suomen kaivosrekisterin tiedot sekä suuren määrän erilaisia geologisia ja geofysikaalisia kartta-aineistoja ja havainto- ja mittausaineistoja.
Kaivokset Suomessa
Kartassa esitetään päiväyksen ajankohtana toiminnassa olevat metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivokset sekä kaivokset, joiden uudelleen avaamista yhtiöt ovat ilmoittaneet suunnittelevansa. Toiminnassa olevat kaivokset käsittävät ne kaivokset, jotka ovat raportoineet louhintaa Tukesille edellisenä vuotena. Tämän lisäksi on otettu huomioon yhtiöiden mahdolliset ilmoitukset toiminnan alkamisesta tai loppumisesta jossain kaivoksessaan. Metallimalmeista saatava päätuote on jokin metalli. Kaikki muut kaivoslain alaiset kaivokset ja louhokset esitetään tässä kartassa teollisuusmineraalikaivoksina, joihin tässä lukeutuvat siis myös karbonaattikaivokset, teollisuuskivikaivokset, vuolukivikaivokset ja jalokivikaivokset.
Kaivoshankkeet Suomessa
Kartassa esitetään hankkeet, jotka ovat päiväyksen ajankohtana edenneet kaivoshankevaiheeseen. Kaivoshankkeella tarkoitetaan tässä hanketta, jota yhtiö edistää aktiivisesti kohti kaivostuotannon aloittamista ja jonka suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että yhteysviranomainen on kuuluttanut hankkeen YVA-ohjelman. Karttaan on merkitty vain ne arvoaineet, joiden suunnitellusta tuottamisesta yhtiö on itse ilmoittanut. Niiden lisäksi esiintymissä voi olla myös sellaisia arvoaineita, joiden tuottamista ei suunnitella. Tiedot esiintymien kaikista arvoaineista löytyvät esimerkiksi GTK:n Mineraaliesiintymätietokannasta (MDaE).
REE on lyhenne sanoista Rare Earth Elements eli harvinaiset maametallit. Niihin luetaan yttrium, lantaani, cerium, praseodyymi, neodyymi, prometium, samarium, europium, gadolinium, terbium, dysprosium, holmium, erbium, tulium, ytterbium ja lutetium. Toisinaan ryhmään luetaan myös skandium.
Kaivokset ja kaivoshankkeet
Kartta on yhdistelmä kartoista Kaivokset Suomessa ja Kaivoshankkeet Suomessa. Kartan laadinnassa käytetyt periaatteet on kuvattu näiden karttojen yhteydessä.
Kaivosten malminlouhinta
Kartta kuvaa malminlouhinnan määrää Suomen kaivoksissa ilmoitettuna vuotena. Kartassa esitetään kaikki ne kaivokset, jotka ovat raportoineet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) louhintaa kyseiseltä vuodelta. Tämän lisäksi Suomessa on myös sellaisia kaivoksia, joissa ei ole louhittu malmia tai sivukiveä kyseisenä vuotena, eikä sellaisia kaivoksia esitetä kartalla. Yhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus raportoida vuosittain kaivospiirien ja kaivoslupa-alueiden louhintamäärät kaivosviranomaiselle (Tukes), joka julkaisee louhintamäärät seuraavan vuoden keväällä.
Kartassa kunkin ympyrän koko määräytyy siten, että sen pinta-ala on suoraan verrannollinen kyseisenä vuotena kaivoksessa louhittujen malmien tonnimäärään. Kartan selityksessä esitettävät eri kokoiset ympyrät auttavat hahmottamaan tonnimäärän suuruusluokkaa lukuarvona. Silloin kun malmin louhintamäärä on alle 30 000 tonnia (eli alle 0,03 miljoonaa tonnia), kaivos esitetään liioitellun kokoisella tähtisymbolilla, koska oikeaan kokoon piirretty ympyrä jäisi todella pieneksi.
Metallimalmikaivokset esitetään turkoosilla valkoreunuksisella symbolilla, ja kemialliset merkit ilmoittavat ne arvoaineet, joita kaivos raportoi tuottaneensa (tai tulevansa tuottamaan). Muiden kuin metallimalmikaivosten tuottamat arvoaineet ilmoitetaan mustareunuksisen värisymbolin avulla (wollastoniitilla kirjainsymboli Wo), jotka on kuvattu kartan selityksessä. Niistä malminlouhinnan määrältään vain kolme suurinta kaivosta on nimetty karttaan.
Metallimalmikaivosten malminlouhinta
Kartta kuvaa malminlouhinnan määrää Suomen metallimalmikaivoksissa ilmoitettuna vuotena. Kartan laadinnassa käytetyt periaatteet on näiden osalta kuvattu kartan ”Kaivosten malminlouhinta” yhteydessä.
Teollisuusmineraali-, jalo- ja vuolukivikaivosten malminlouhinta
Kartta kuvaa malminlouhinnan määrää ilmoitettuna vuotena muissa kaivoksissa kuin metallimalmikaivoksissa. Se käsittää siis kaivokset, joista louhitaan teollisuusmineraaleja, karbonaatteja, teollisuuskiviä, vuolukiviä tai jalokiviä. Kartan laadinnassa käytetyt periaatteet on näiden osalta kuvattu kartan ”Kaivosten malminlouhinta” yhteydessä.
Akkumineraalikaivokset ja -prosessointilaitokset Suomessa
Kartassa esitetään päiväyksen ajankohtana keskeisimpinä pidetyt akkumineraalien kaivokset, kaivoshankkeet, pitkälle edenneet malminetsintähankkeet ja prosessointilaitokset Suomessa. Lisäksi karttaan on merkitty globaalisti merkittävät kaivosteknologiayhtiöiden tuotantolaitokset. Tällä kartalla akkumineraaleiksi luetaan grafiitti, hopea, koboltti, kupari, litium, lyijy, nikkeli, rauta ja sinkki. Arvoaineiksi on merkitty vain ne akkumetallit tai -mineraalit joita esiintymästä tuotetaan tai suunnitellaan tuotettavan. Kaivoshankkeella tarkoitetaan tässä hanketta, jota yhtiö edistää aktiivisesti kohti kaivostuotannon aloittamista ja jonka suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että yhteysviranomainen on kuuluttanut hankkeen YVA-ohjelman. Nämä edellytykset eivät vielä ole täyttyneet pitkälle edenneessä malminetsintähankkeessa.
Akkumineraaliesiintymät Suomessa
Karttaan on merkitty ne GTK:n mineraalitietokannassa olevat esiintymät, joiden pääarvoaineisiin lukeutuu vähintään yksi keskeisimmistä akkumineraaleista eli koboltti, litium, grafiitti, nikkeli, kupari tai vanadiini. Myös joitain muita metalleja tai mineraaleja voidaan lukea akkumineraaleihin kuuluviksi, mutta niitä ei ole huomioitu kartassa, koska ne eivät ole kaikkein kriittisimpiä tai niitä on samoissa esiintymissä kuin kartalle on jo merkitty. Pääarvoaineiksi (main commodity) luetaan korkeintaan kaksi esiintymän tärkeintä arvoainetta.
Kunkin esiintymän värisymboli ilmoittaa, mitä luetelluista akkumineraaleista pidetään ao. esiintymän kannalta tärkeimpänä. Symbolin koko ilmoittaa esiintymän kokoluokan kyseisen arvoaineen osalta INSPIRE-määrittelyn mukaisesti (kts. INSPIRE – Infrastructure for Spatial Information, Annex F). Esiintymän nimen alla suluissa luetellaan kemiallisin merkein kuuden mainitun akkumineraalin osalta kaikki ne, joita esiintymästä tuotetaan tai suunnitellaan tuotettavan.
Kaivoshankkeella tarkoitetaan tässä hanketta, jota yhtiö edistää aktiivisesti kohti kaivostuotannon aloittamista ja jonka suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että yhteysviranomainen on kuuluttanut hankkeen YVA-ohjelman. Pitkälle edenneessä malminetsintähankkeessa nämä edellytykset eivät vielä ole täyttyneet.
Metallien ja mineraalien prosessointi
Karttaan on merkitty keskeisimpiä toiminnassa olevia metallien ja mineraalien prosessointilaitoksia Suomessa. Tiedot on pääasiassa kerätty yhtiöiden verkkosivuilta.
