Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön – maanomistajien tietopaketti kokoaa yhteen eri vaihtoehdot
Turvetuotannon nopean vähenemisen myötä turvetuotantoalueita vapautuu muuhun maankäyttöön aikaisempaa enemmän. Perinteisten jatkokäyttömuotojen rinnalle on noussut uusia vaihtoehtoja ja monipuolisempaa alueiden hyödyntämistä. Moni maanomistaja pohtii turvetuotannosta poistuneelle alueelle uutta maankäyttöä. Suunnittelutyöhön on syytä ryhtyä jo turvetuotannon aikana. Tällöin on aikaa ja mahdollisuuksia puntaroida useita vaihtoehtoja, pohtia tavoitteita ja löytää sopivia ratkaisuja.
Jatkokäyttömuotojen suunnittelutyössä tarvitaan tietoja alueesta sekä eri maankäyttömuotojen soveltuvuudesta ja taloudellisesta kannattavuudesta. Lainsäädännön velvoitteet on myös tärkeää selvittää ennen päätöksentekoa. Lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen mahdollisesti tarjolla olevat taloudelliset tuet on hyvä ottaa huomioon.
Maanomistajan on voinut olla työlästä kerätä tietoa eri lähteistä oman turvekentän parhaista jatkokäytön vaihtoehdoista tai niiden vaikutuksista esimerkiksi ilmastoon ja ympäristöön.
Useiden maa- ja metsätalousministeriön rahoittamien projektien tutkimustulokset yhdistävä Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön -sivusto kokoaa viimeisimmän tutkitun tiedon yhteen paikkaan maanomistajien päätöksenteon tueksi.
Opas maanomistajille ja maankäytön suunnittelijoille
Sivusto esittelee turvekentän jatkokäytön vaihtoehtoja sekä suunnittelun ja päätöksenteon vaiheita.
Jokaisella maanomistajalla on omat lähtökohtansa ja tavoitteensa turvekenttänsä uudeksi käytöksi. Sivustolla esitettyjä jatkokäytön vaihtoehtoja on hyvä pohtia yksilöllisistä lähtökohdista ja valita ne suunnittelun ratkaisut, jotka ovat oman tavoitteen kannalta olennaisia. Sivustolta löytyy vinkkejä eri maankäyttömuotojen toteutussuunnitelman laadintaan ja itse toteutukseen, tekee työn sitten itse tai ostettuna palveluna.
Tietopaketti on suunnattu ensi sijassa turvetuotantoalueiden maanomistajille, maanomistajia neuvoville asiantuntijoille sekä ennakko- ja toteutussuunnitelmien laatijoille ja toteuttajille.
Uusia tuulia jatkokäytön vaihtoehdoissa
Turvetuotannon lopettamisen jälkeen alueella on ominaisuuksiltaan vaihtelevia osioita, jotka soveltuvat erilaisiin maankäyttömuotoihin. Suonpohjan pinnanmuotojen takia osa alueesta voi olla kuivempaa ja osa märempää. Myös turpeen paksuus voi vaihdella paljonkin.
Jatkokäytön vaihtoehdot voidaan jakaa karkeasti kuivan ja kostean maankäytön piiriin. Tietopaketissa esitetään valintakaavio, jossa lähdetään liikkeelle alueen kosteusolosuhteiden arvioinnilla – saadaanko alue siis vetettyä vai pysyykö se kuivana. Joillakin alueilla happamien sulfaattimaiden esiintyminen on vaihtoehtoja rajaava tekijä.
Tieto alueen kosteusolosuhteista, turvekerroksen paksuudesta sekä maalajista ja sen ominaisuuksista auttaa maanomistajaa varmistamaan jatkokäyttömuodon sopivuuden omalle alueelleen. Alueelle sopiva maankäyttömuoto edistää parhaimmillaan sekä ympäristö- että yhteiskuntavaikutuksia.
Perinteisen jatkokäytön (metsitys, viljely, kosteikot) rinnalle on noussut uusia vaihtoehtoja, kuten ennallistaminen (soistaminen) ja uusiutuvan energian tuotanto, erityisesti aurinkovoimapuistot. Tutkimustietoa uusista vaihtoehdoista tarvitaan kiireellisesti lisää erityisesti Suomen olosuhteissa, ja perinteisimmistä vaihtoehdoista uudet tutkimukset täydentävät aikaisempia havaintoja.
Tietopaketissa erilaisten jatkokäyttömuotojen ympäristövaikutuksia arvioidaan niin ilmastonmuutoksen, vesistökuormituksen kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jatkokäyttömuotojen yhteiskunnallisia vaikutuksia taas on tarkasteltu maiseman ja virkistyksen sekä talouden ja työllisyyden osalta.
Koska jatkokäytön suunnittelun aikajänne on usein varsin lyhyt, on suunnittelun avuksi ollut tärkeää kehittää joustavia ja helposti käytettäviä työkaluja.
Tutkimusyhteistyö tietopaketin taustalla
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kosteikkohankkeet tarkastelivat kolmen vuoden aikana turvetuotannosta poistuneiden suonpohjien maankäyttömuotoja sekä kehittivät menetelmiä jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeet tekivät alusta asti tiivistä yhteistyötä keskenään tutkimuksen osa-alueiden yhteensovittamisessa.
Yhteistyön tuloksena on julkaistu tieteellinen artikkeli sekä Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön -sivusto. Sivustolla esitelty tietopaketti löytyy myös ELY-keskusten turvetuotannon jatkokäytön teemasivustolta.
Lisätietoa
Opas (StoryMap) Esri Finlandin sivustolla: Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön -opas
Tutkimushankkeiden yhteinen artikkeli: After-use of peat extraction sites – A systematic review of biodiversity, climate, hydrological and social impacts
Maa- ja metsätalousministeriön maankäytön muutoksiin ja kosteikkoihin liittyvät Hiilestä kiinni -hankkeet
Tuija Vähäkuopus, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
tuija.vahakuopus@gtk.fi
puh. 029 503 5224
Hanke: Suonpohjien hiiliviisaan jälkikäytön suunnittelu (JälkiHiili)
Tiina Ronkainen, johtava asiantuntija
Tapio Oy
tiina.ronkainen@tapio.fi
puh. 029 432 6035
Hankkeet:
Turvetuotantoalueiden ilmastokestävät jatkokäyttömahdollisuudet (TuIJa)
Valuma-aluekunnostusten valtavirtaistaminen: uudet lähestymistavat, skaalautuvuus ja muuntuvuus – toimintamalli turvetuotantoalueen jatkokäytön suunnitteluun (MERLIN)
Aleksi Räsänen, tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
aleksi.rasanen@luke.fi
puh. 050 562 4400
Hanke: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili)
Airi Matila, metsäasiantuntija
Tapio Oy
airi.matila@tapio.fi
puh. 029 432 6041
Hanke: Metsitys kestävästi
Hankkeet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
