HYGLO ‒ ratkaisuja puhtaan ja riittävän juomaveden turvaamiseksi
Maaliskuussa vietetään maailman vesipäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuoden 2022 vesipäivän teemana oli pohjavesi.
Lähes kaikki maailman nestemäinen makea vesi on pohjavettä. Kun maailman väestömäärä kasvaa, maankäyttö tiivistyy ja ilmastonmuutos etenee, pohjaveden suojelu on entistäkin kriittisempää. Esimerkiksi muutokset sademäärissä, pidentyneet kuivuusjaksot, haihdunnan kasvaminen lämpötilan noustessa, vesistöjen pinnannousu ja tulvat, maanpinnan peittoasteen kasvu sekä muutokset roudan syvyydessä, lumimäärissä ja kevätsulannassa vaikuttavat muodostuvan pohjaveden määrään ja laatuun.
Me täällä GTK:lla vastaamme ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tarjoamalla kokonaisvaltaisia ja kestävän kehityksen mukaisia vesienhallinnan ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että tuotamme tietoa pohjaveteen ja kaivosympäristöjen vesienhallintaan liittyen. Vesiratkaisumme linkittyvät laajasti myös mm. geoenergiaan, ydinjätteen loppusijoitukseen ja kaupunki- ja teollisuusympäristöjen vesienhallintaan.
HYGLO – pohjavesikysymysten pohtija ja ratkaisija
Vuonna 2020 käynnistimme projektin, Hydrogeologia ja globaalimuutos HYGLO, jossa tuotamme uutta tutkimustietoa muuttuvaan ilmastoon liittyviin pohjavesikysymyksiin sekä vastaamme globaalimuutoksen tuomiin haasteisiin tunnistamalla pohjavesiolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia.
Työtä tehdään yli 70 asiantuntijamme voimin kolmessa eri työpaketissa, joista ensimmäisessä selvitämme uusia tutkimus- ja palvelukonsepteja. Toisessa osassa laajennamme kansainvälistä vesialan toimintaamme sekä kehitämme hydrogeologista tutkimusta ja pohjavesitiedon kertymistä. Kolmannessa osassa keskitymme tekopohjavesitutkimuksiin ja -sovelluksiin.
Tähän mennessä projektissa on muun muassa kehitetty ja testattu erilaisia pintavesi-pohjavesi vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmiä eri puolilla Suomea. Yhdeksi tutkimuskohteeksi on valikoitunut Jänneniemen tekopohjavesilaitos Kuopiossa. Yhteistyössä Kuopion Vesi Oy:n kanssa keskitymme erityisesti rantaimeytymisen problematiikkaan. Tietoa ja osaamista tekopohjaveden imeyttämiseen tai rantaimeytymiseen liittyviin mahdollisiin riskeihin sekä työkaluja riskienhallintaan tarvitaan, sillä yleisesti ottaen runsastuvat leväkukinnot, vesistöihin mahdollisesti päätyvät lääkeaineet ja mikromuovit sekä muutokset pohjavesimuodostuman prosesseissa ovat globaalisti jo tämän päivän haasteita, mutta niiden vaikutukset todennäköisesti kasvavat ja tulevat näkymään myös meillä Suomessa.
Projektimme tekee myös yhteistyötä Oulun Yliopiston Oulangan tutkimusaseman kanssa. Kuusamossa sijaitsevalla asemalla on käynnissä ilmaston- ja ympäristömuutoksen seurantatutkimus, jossa tehdään kokeellista tutkimusta muun muassa vaihtuvien lumiolosuhteiden vaikutuksesta ympäristöön ja kasvillisuuteen.
Jatkossa aiomme perustaa lisää pohjavesitukimustamme tukevia seuranta-asemia erityyppisiin geologisiin ympäristöihin eri puolille Suomea. Myös erilaisiin mallinnuksiin ja kaivosympäristöihin liittyviin asiakokonaisuuksiin tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota.
Yhteinen asia
Vesivaroja tarvitaan kaikkialla ja kaikkeen, sillä luonto tarvitsee vettä ja niin tarvitsee ihminenkin hankkiakseen itselleen ruokaa tai pitääkseen tehtaat käynnissä. Siksi tämän arvokkaan luonnonvaran kestävän kehityksen mukaiseen vaalimiseen tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä.
Samalla kun HYGLO-projektissa kehitämme pohjavesiosaamista ja -tutkimusta Suomessa, laajennamme alan osaamista Suomen olosuhteista myös muunlaisiin geologisiin ja ilmastollisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi tekopohjavedellä voidaan vastata kasvavan vedensaannin tarpeisiin niin Suomessa kuin muualla maailmassa. GTK:lla on käynnissä projekti Vietnamissa, jossa vahvistamme vietnamilaisten omia valmiuksia tuottaa tekopohjaveteen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä osana kestävää vesienhallintaa.
Suomessa vesivarannot ovat valtaosin riittoisat sekä hyvässä kunnossa. Osaamistamme on kuitenkin hyvä kehittää ja jakaa maailmalle tulevaisuuden varalle, sillä vesi on yksi elämän perusedellytyksistä.
Hyvää vesipäivää kaikille!
Tekopohjaveden muodostamisen tavoitteena on tuottaa luontaisen pohjaveden kaltaista tekopohjavettä imeyttämällä sade- tai pintavettä pohjavesimuodostumaan ilman vedenkäsittelyä tai käsittelemällä vettä mahdollisimman vähän ja se on todettu yhdeksi toimivaksi menetelmäksi pohjavesivarojen kestävään hallintaan. Oikein toteutettuna tekopohjavesi on ympäristöystävällinen, ilmastokestävä, toimintavarma ja kustannustehokas tapa turvata ympärivuotinen vesihuolto hyvinkin erityyppisissä ilmasto-olosuhteissa ja hydrogeologisissa ympäristöissä.
Hydrogeologia[2] on luonnontiede, joka tutkii pohjavettä eli veden liikkeitä huokoisessa maaperässä,[3] tyypillisesti alle puolen kilometrin syvyydessä. Geohydrologia on moni- ja poikkitieteellinen tieteenala, joka sijoittuu hydrologian ja geologian väliin. Viime vuosikymmeninä ympäristönsuojelukysymykset ja huoli puhtaan juomaveden riittävyydestä ovat tehneet hydrogeologiasta entistä ajankohtaisemman tutkimusalan.
Globaalimuutoksella tarkoitetaan yhdentyvää maailmantaloutta, luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksia sekä ilmastonmuutosta. Muutokset ilmastossa, maankäytössä sekä sosioekonomisissa ja lainsäädännöllisissä järjestelmissä uhkaavat erityisesti arktisten alueiden herkkää ekologista ja sosiaalista tasapainoa.
Geologinen ympäristö on maaperän, kallioperän ja pohjaveden muodostama kokonaisuus.
Geologian tutkimuskeskus: Ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan
Geologian tutkimuskeskus GTK tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK:n yli 400 asiantuntijaa ovat erikoistuneet mineraalitalouteen, kiertotalouteen, energia-, vesi- ja ympäristökysymyksiin sekä digitaalisiin ratkaisuihin. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, joka toimii Suomessa ja maailmalla.
