Geologian tutkimuskeskus kehittää akkumineraalien kartoitusta, mineraalien kierrätettävyyttä ja jäljitettävyyttä
Alkuvuodesta julkaistiin kansallinen akkustrategia. Strategian tavoitteena on luoda vuoteen 2025 mennessä Suomen akkuklusteri, joka on edelläkävijä ja joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen. Näiden tavoitteiden edistämiseen ja yhteisen ymmärryksen lisäämisen keinoista on perustettu akkualan kansallinen yhteistyöelin. Ennen kuin kuulemme lisää, miten yhteistyöelimessä on asiat lähteneet etenemään, tässä katsaus Geologian tutkimuskeskuksen akkuihin liittyvään tekemiseen.
GTK:ssa tehdään akkumineraaleihin liittyvää tutkimusta ja kehitetään uusia ratkaisuja raaka-aineiden kierrätettävyyteen, jäljitettävyyteen ja prosessointiin. Primäärejä raaka-aineita tarvitaan, koska kierrätys yksinään ei pysty vastaamaan kasvavaan akkumateriaalien tarpeisiin. Tavoite on lisätä kierrätettävien raaka-aineiden osuutta. Jotta kierrätettävien raaka-aineiden osuus voi kasvaa, tarvitaan ratkaisuja, joilla varmistetaan materiaalien kierrätettävyys.
Akkumineraalipotentiaalin kartoitusprojekti mm. Pohjanmaalla
GTK:lla on meneillään useita mineraalipotentiaaliin liittyviä projekteja. Esimerkiksi nelivuotisessa omarahoitteisessa projektissa GTK arvioi akkutuotannossa tarvittavien mineraalien (esim. koboltti, litium ja suomugrafiitti) esiintymispotentiaalia Suomessa. Maastotyöt ovat tämän vuoden osalta päättyneet ja näytteitä analysoidaan.
Koetehdas ja tutkimusympäristö kehittää kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta
Outokummussa sijaitseva GTK Mintec on kansainvälisesti ainutlaatuinen koetehdas ja tutkimusympäristö, jossa edistetään kiertotaloutta, materiaalitehokkuutta ja mineraalipohjaisten raaka-aineiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Kiertotalous tähtää jätteiden määrän vähentämiseen ja materiaalien uusiokäyttöön. Hallitus päätti syyskuussa rahoittaa GTK Mintecin tilojen uusimisen ja samalla GTK investoi 4 miljoonaa euroa laboratorion tutkimuslaitteiston ja digitalisaation kehittämiseen.
Vastikään GTK Minteciin saatiin älykkäät vaahdotuskennot, jotka mahdollistavat rikastustutkimusten paremman seurannan ja prosessisuunnittelun sekä esimerkiksi grafiitin hienoksi jauhamiseen tarkoitettu High Intensity Grinding -mylly.
Akkumineraalien jäljitettävyyttä kehitetään
Metallien alkuperän todentaminen on tärkeää pyrittäessä tuottamaan akkuja kestävällä tavalla. Jokaisella malmiesiintymällä on oma sormenjälkensä, joka perustuu sen mineralogiseen ja geokemialliseen koostumukseen. BATTRACE-projektissa tutkitaan, miten tämä sormenjälki näkyy ja säilyy tuotantoprosessin eri vaiheissa ja kuinka pitkälle se on tunnistettavissa. Projekti tehdään yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa sekä useiden yrityspartnereiden kanssa.
Konsortio vähentää Euroopan tuontiriippuvuutta raaka-aineista ja valmiista akuista
Kesällä Business Finlandilta 10,8 miljoonan euron jatkorahoituksen saaneen BATCircle2.0-konsortion tavoitteena on synnyttää Suomeen jopa miljardin euron akkutoimiala. Aalto-yliopiston vetämässä konsortiossa on mukana useita tutkimuslaitoksia sekä yrityspartnereita.
Kriittisten mineraalien pohjoismainen selvitys valmistui
Geologian tutkimuskeskus oli mukana tekemässä selvitystä Pohjoismaiden kallioperän raaka-aineista, joilla voidaan kattaa merkittävä osa lähes kaikista metalleista ja mineraaleista, joita Euroopan siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan tarvitsee. Jotta resursseja voidaan hyödyntää, tarvitaan yhteisen pohjoismaisen päätöksenteon tueksi kattava, julkinen pohjoismainen mineraalivarojen ja mineraalipotentiaalin tietokanta.
Syvien akkumineraalisysteemien tutkimusta Etelä-Kuusamossa
Koillismaan syväreikä -projektissa luodaan Suomen olosuhteisiin ainutlaatuinen testiympäristö kallioperän tutkimiseen. Siinä kairataan tutkimusreikä noin 60 kilometriä pitkään ja 1-3 kilometrin syvyydellä olevaan poikkeukselliseen painovoima-poikkeamaan, joka yhdistää alueen tunnettuja kerrosintruusioita. Tavoitteena on saada uutta tietoa mm. syvien akkumineraalisysteemien tutkimuksiin ja kallioperän alueelliseen 3D mallinnukseen.
Erikoisasiantuntija Sini Hunter, Geologian tutkimuskeskuksen edustaja akkualan kansallisessa yhteistyöelimessä.
