Geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta Polvijärven ja Ilomantsin kuntien alueella

Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä 1.6.‒30.9.2021 välisenä aikana Polvijärven ja Ilomantsin kuntien alueella Pohjois-Karjalassa. Polvijärven näytteenottopaikat sijaitsevat Paljakan, Haaponiemen, Mutkanvaaran, Horsmanahon, Haapovaaran, Monolanmäen, Roinosen, Vasarakankaan, Kostanlahden, Niskalan, Kostanvaaran, Sepänmäen ja Mertajärven ympäristössä.

Ilomantsin näytteenottopaikat sijaitsevat Tiittalanvaaran, Repovaaran, Korpivaaran, Pihlajavaaran, Vitseikön, Sivakkovaaran ja Tervakankaan alueilla sekä Elimonjärven, Hattujärven, Suuren Petäjäjärven, Kivijärvien ja Kaitalampien ympäristössä. Näytteitä otetaan myös Ukkolanvaaran, Korentovaaran, Lehmivaaran, Vattuahon, Hovattalanvaaran, Sikrenvaaran, Vääräsuun, Ala-Vepsän, Kelsimän, Lehtovaaran, Raiskion, Leppärinteen, Välivaaran ja Hattuvaaran alueilla.

Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (yht. 2‒3 henkilöä) liikkuvat alueella autolla ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaavaa maaperän taustapitoisuustutkimusta on toteutettu vuosittain: Kittilän, Sodankylän ja Oriveden kunnissa vuonna 2016 ja 2017; Kolarin, Ranuan, Kemin ja Keminmaan kunnissa vuonna 2018; Kaustisella ja Raahessa vuonna 2019 sekä Sotkamon, Taivalkosken ja Savukosken kunnissa vuonna 2020. Kittilän ja Sodankylän vuoden 2016 kartoituksen tuloksista on ilmestynyt raportti, joka on ladattavissa täältä.

Näytteenotto on osa GTK:n taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Pitoisuustulokset tallennetaan valtakunnalliseen Maaperän taustapitoisuus -karttapalveluun. Vesinäytteistä määritetään noin 40 eri alkuaineen pitoisuus- ja ominaisuustiedot. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoja maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla, ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä.

Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimusta. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden käyttöön. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) velvoittaa selvittämään nämä ns. taustapitoisuudet, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta. Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa.

Ravinteiden, raskasmetallien ja arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutukset. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään, ja ojitukset taas vaikuttaa vesien tilaan.

Lisätietoja

Geologi Tarja Hatakka, p. 029 503 2186, tarja.hatakka@gtk.fi