Geoblogi: Big Data − ihmisen toiminta kiihdytti eroosiota jo 4000 vuotta sitten
Suurten tietomassojen kerääminen ja analysointi on tutkimuksen nykypäivää. Ympäristötutkimuksissa tutkimusaineistot ovat tyypillisesti monimuotoisia, eri mittakaavaisia ja edustavat ajallisesti erityyppisiä tarkkuuksia eli resoluutiota. Siksi aineistojen käsittelyyn ja analysointiin tarvitaan sofistikoituneita tilastollisia analyysejä ja tiedonlouhintatekniikoita, joiden avulla yksittäisiä kohteellisia tutkimuksia voidaan yleistää globaaleiksi trendeiksi.
Kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi PNAS –lehdessä 632 järveä ympäri maailmaa kattavan tutkimusaineiston, jonka mukaan järvien valuma-alueiden eroosio alkoi kiihtymään jo noin 4000 vuotta sitten (Jenny et al., 2019). Tutkimusaineiston perusteella tämä tapahtui yhdenaikaisesti kiihtyvän metsien hävittämisen kanssa, osana pysyvämpien asuinpaikkojen perustamista ja maankäytön ensiaskeleita.
Tulokset osoittavat, että ihmisen vaikutus järvien valuma-alueella tapahtui jo kauan ennen tehokkaan maa- ja metsätalouden alkamista, siten pitkäaikaisesti vaikuttaen valuma-alueen eroosion ja sedimentin kertymiin järvissä. Tutkimusryhmän aikaisemmassa julkaisussa osoitettiin kuinka järvien happikadot alkoivat voimistumaan 1800-luvun loppupuolella ihmisen toiminnan ja ravinteiden lisääntyneen huuhtoutumisen seurauksena (Jenny et al., 2016). Tämän tyyppiset laajat tutkimukset antavat globaalia perspektiiviä vesistöjen tilan seurantaan ja ymmärtämiseen pidemmällä ajanjaksolla.
Linkki kansainvälisiin lehdistötiedotteisiin:
https://idw-online.de/de/news726080
https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-10/potn-hio102319.php
Viitteet:
Jenny, J-P., Normandeau, A., Francus, P., Taranu, Z.E., Gregory-Eaves, I., Lapointe, F., Jautzy, J., Ojala, A., Dorioz, J-M., Schimmelmann, A., Zolitschka, B., 2016. Growing urbanization caused the spread of hypoxia in European lakes, not agriculture intensification. PNAS 113, 12655-12660. https://doi.org/10.1073/pnas.1605480113
Jenny, J-P., Koirala, S., Gregoy-Eaves, I., Francus, P., Niemann, C., Ahrens, B., Jung, M., Brovkin, V., Baud, A., Ojala, A.E.K., Normandeau, A., Zolitschka, B., Carvalhais, N., 2019. Human and climate influences on global sediment transfers during the past 10,000 years. PNAS, in press. https://doi.org/10.1073/pnas.1908179116
Antti Ojala
Antti Ojala toimii tutkijana GTK:n Alueellinen geotieto -yksikössä Espoossa. Hän on sedimentologian ja glasiaaligeologian asiantuntija ja työskennellyt maaperäkerrostumien ominaispiirteiden ja eri kerrostumisympäristöjen parissa lukuisissa eri projekteissa. Hän on hyödyntänyt LiDAR-korkeusmalleja mm. Itämeren kehityksen, maaperän eri moreenimuotojen sekä jääkauden jälkeisten kallioperän siirrosten tutkimisessa.
