EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) on astunut voimaan
Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden asetus on astunut voimaan 23.5.2024. Asetus pyrkii varmistamaan jäsenmaiden talouden ja puhtaan siirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden saannin. Asetuksessa korostuu kestävyys ja kiertotalous. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija Jonna Tirroniemi kokosi yhteen asetuksen pääasiat.
Kriittisten raaka-aineiden asetuksen (Critical Raw Materials Act, CRMA) tavoitteena on vahvistaa kriittisten raaka-aineiden arvoketjun kaikkia vaiheita Euroopan unionissa. Toimenpiteisiin kuuluvat tuonnin monipuolistaminen, strategisten riippuvuuksien vähentäminen, toimitusriskien seurannan parantaminen sekä kiertotalouden ja materiaalien kestävyyden parantaminen. Asetuksen taustalla vaikuttaa EU:n Vihreän kehityksen ohjelma, jolla ohjataan EU:ta kohti ilmastoneutraaliutta.
Euroopan unioni on listannut kriittiset raaka-aineet, joilla on suuri taloudellinen merkitys Euroopalle ja joiden toimitushäiriön riski on suuri. Asetuksessa kriittisiä raaka-aineita nimetty yhteensä 34, joista 17 on lisäksi strategisia. Strategisia raaka-aineita tarvitaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon tai puolustusteollisuuden teknologioissa.
Kiertotalousvaateet asettavat riman korkealle
Asetuksessa on asetettu EU:n alueelle tavoitteet vuosittain kulutetuille strategisille raaka-aineille vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena kasvattaa EU:n talousalueen kaivostuotantoa vähintään 10 %:iin ja jalostusta 40 %:iin vuosittaisesta kulutuksesta. Kierrätysaste tulisi vastata 25 % vuosittaisesta kulutuksesta. Yli 65 % mistään yksittäisestä raaka-aineesta ei saisi tulla EU:n ulkopuolelta yksittäisestä maasta.
Kriittisten raaka-aineiden asetuksessa linjataan, että jäsenvaltioiden on kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta esitettävä toimenpiteitä, joilla kannustetaan alan toimijoita kriittisten raaka-aineiden resurssitehokkuuteen. Resurssitehokkuuden toimenpiteiksi asetus listaa mm. käytettyjen materiaalien keräyksen lisäämisen, lajittelun, uusiokäytön, korvattavuuden ja vanhojen tuotteiden korjausvelvoitteen. Lisäksi alan tutkimusta tuetaan. Toimijoita velvoitetaan listaamaan syntyneet jätteet sekä laatimaan jätteenhoitosuunnitelmat.
Kriittisten raaka-aineiden kannalta potentiaaliset vanhat kaivannaisjätealueet täytyy tunnistaa ja kartoittaa sekä kerätä niiden tiedot omaan tietokantaan.
Kestomagneeteille on asetuksessa omistettuna useampi artikla. Niissä linjataan kestomagneetteja valmistavien ja niitä sisältävien laitteiden raaka-ainesisällön ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi linjataan yleisesti kestomagneettien määrästä, sijoittelusta ja irrottamisesta erilaisista laitteista. Tällä tavoitellaan niiden uudelleenkäytön helpottamista. Kestomagneeteista kierrätettiin vuonna 2020 vain alle 1 %.
Useimpien kriittisten raaka-aineiden osalta tilanne on hyvin samankaltainen, joten 25 % kierrätystavoite on asettanut riman korkealle.
Kansalliset malminetsintäsuunnitelmat ja yhtenäinen luokittelu
Asetuksessa asetetaan mm. EU:n louhinta- ja jalostushankkeiden lupamenettelyille selkeät määräajat, annetaan komissiolle ja jäsenmaille mahdollisuus tunnustaa hankkeita strategiseksi ja nopeuttaa lupamenettelyä. Asetuksessa edellytetään toimitusketjujen riskinarviointia, vaaditaan jäsenmailta kansallisia malminetsintäsuunnitelmia ja varmistetaan yleisesti kriittisten ja strategisten raaka-aineiden saatavuus EU:ssa. Lisäksi on tiivistettävä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä.
Euroopan laajuinen raaka-aineiden tietopääoma ja luokittelun yhteismitallisuuden takaamiseksi asetus esittää, että kunkin EU-maan tulisi luokitella mineraalien kokonaisvarantonsa Yhdistyneiden kansakuntien United Nations Framework Classification for Resources (UNFC) järjestelmän mukaan. Suomi on tämän jo tehnyt primääreille malmivaroille ja -varannoille.
EU-maat käyttävät nyt yli 20 % maailman metalleista, tuottaa joitain prosentteja
Asetuksen tavoitteet ovat korkeat, sillä tällä hetkellä EU-maat käyttävät kaikista maapallolla kulutetuista metalleista yli 20 %, mutta vastaavasti tuottaa vain joitain prosentteja. Asetus vaatii mm. harvinaisten maametallien, litiumin, koboltin, alumiinin ja kuparin tuotanto-, jalostus-, ja kierrätysmäärien merkittävää kasvattamista.
CRM-asetuksen sisältö on hyvin kunnianhimoinen ja 2030-luvun takaraja lähestyy nopeasti eritoten siitä näkökulmasta, että uusi metalleja tuottava kaivos on tähän mennessä saatu EU-alueella toimintakykyiseksi keskimäärin 17 vuodessa. Moni tavoite voi olla kiinni siitä kuinka paljon kaivos- ja jalostushankkeita saa kuluvana vuonna strategisen projektin statuksen, pääsee nopeamman käsittelyn piiriin ja ehtii aloittaa toiminnan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä toki koskee vain hankkeita, jotka ovat kehityksessä jo valmiiksi pitkällä. Kokonaan toinen kysymys on malminetsintäsektorin toimintamahdollisuudet etsiä ja kehittää eteenpäin alkuvaiheen tutkimusta, jotta eurooppalainen kaivannais- ja jalostusteollisuus olisi tulevaisuudessakin vakaalla pohjalla.
Nyt kyseessä olevista raaka-aineista monia ei ole historiallisesti totuttu etsimään, louhimaan, jalostamaan tai kierrättämään EU:n alueella. Puhtaan siirtymän tavoitteiden ennustetaankin räjäyttävän kriittisten raaka-aineiden kysynnän lähitulevaisuudessa.
Esimerkiksi Litiumin kysynnän kasvuennuste 2040 mennessä on yli 40-kertainen vuoden 2020 kysyntään verrattuna. Tällä hetkellä Euroopassa ei ole ainuttakaan operoivaa litiumkaivosta, -jalostamoa tai -kierrätyslaitosta.
Pohjoismaat edelläkävijöinä
Kaivosteollisuudella ja alaan liittyvällä koulutuksella sekä erikoisosaamisella on pitkät perinteet Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, joissa kaivosteollisuudella on jopa satojen vuosien pituinen historia. Myös kriittisten raaka-aineiden-esiintymispotentiaali on näissä maissa suurta alueiden geologisten piirteiden takia.
Suomi on tällä hetkellä Euroopan ainoa koboltin ja platinaryhmän metallien tuottaja (Talvivaara ja Kevitsa), lisäksi Suomessa jalostetaan noin 10 % maailman koboltista. Terrafamella Sotkamossa (Talvivaara) tuotetaan akkukemikaaleja omalla tuotantolaitoksella sekä lisäksi Kaustisille on suunnitteilla Euroopan ensimmäinen litiumia tuottava kaivos sekä akkulaatuisen litiumhydroksidin jalostustehdas Kokkolaan.
Pohjoismaista löytyy myös merkittäviä harvinaisten maametallien esiintymiä kuten Grönlannin (Kvanefjeld), Norjan (Fen), Ruotsin (Norra Kärr, Per Geijer) sekä Suomen (Sokli) – REE esiintymät, jotka eivät kuitenkaan ole tuotannossa. Norjassa louhitaan merkittäviä määriä titaania (Tellnes) ja grafiittia (Trælen) satojen vuosien kokemuksella (kuva 4). Norja ei kuitenkaan ole Europan unionin jäsen. Näiden lisäksi Suomesta ja Ruotsista löytyy myös kuparia (Kevitsa, Aitik, Garpenberg) ja nikkeliä (Talvivaara) tuottavia kaivoksia sekä kuparin ja nikkelin jalostuslaitokset (Rönnskär, Harjavalta).
Pohjoismaiden tuotanto- ja jalostuskapasiteetista huolimatta, joidenkin arvioiden mukaan EU tarvitsee jopa 10 uutta metallikaivosta, 15 uutta jalostamoa sekä 15 kierrätyslaitosta vuoteen 2030 mennessä, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Harvinaisten maametallien osalta Euroopan tarpeisiin voi riittää jo yksikin REE-metalleja louhiva kaivos, mutta esimerkiksi kuparin, litiumin ja nikkelin suhteen tilanne on toinen ja tarvittavien metallien mittaluokat ovat paljon suurempia.
GTK edistää asetuksen tavoitteita jo useissa projekteissa
Kaivannaisjätealueiden tunnistamista ja kartoittamista sekä tietokannan luomista GTK tekee useissa projekteissa. GTK vetää pohjoismaista yhteistyöprojektia ”Nordic Sustainable Minerals”, jossa mm. luodaan sekundääristen raaka-aineiden yhtenäiselle pohjoismaiselle tietokannalle pohja. Tietokantaa sekundäärisistä raaka-aineiden saatavuudesta tehdään myös FuTuRaM-projektissa.
Kaivannaisjätealueiden kartoitusta ja asetuksen vaatiman kansallisen malminetsintäkonseptin perusteiden luominen tehdään mm. Repower REPower-CEST ”Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä” -projektissa.
Mineraalitiedon lisäämistä GTK tekee Strategiset mineraalivarannot -projektissa.
Kiertotalouteen liittyen on useita projekteja ja myös kiertotalouden ja mineraaliprosessoinnin koetehdas- ja laboratoriokokonaisuus GTK Mintec Outokummussa edistää tavoitetta. Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen testaamisen lisäksi SMARTTEST-projekti lisää erilaisten sivuvirtojen, ja myös kaivannaisjätteiden, hyötykäyttömahdollisuuksia kaivannaisjätteiden hallinnassa.
GTK on myös mukana luomassa Työ- ja elinkeinoministeriön vetämää mineraalistrategiaa.
Lisätiedot
GTK:n tutkimuksen painopisteet
Jonna Tirroniemi, asiantuntija
Geologian tutkimuskeskus GTK
jonna.tirroniemi@gtk.fi
puh. 029 503 0092
Asko Käpyaho, tulosyksikön päällikkö, mineraalitalouden ratkaisut
Geologian tutkimuskeskus GTK
asko.kapyaho@gtk.fi
puh. 029 503 2327
