Avoin tiedon jakaminen kasvattaa yhteistä hyötyä – Oulun kaupunki
Oulun kaupungin alueella happamat sulfaattimaat ovat pysyvä riski maankäytön, kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelussa. Kaupungin ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyöllä tavoitellaan maaperä- ja pohjatutkimustietojen oikea-aikaista, helposti saavutettavaa hyödyntämistä.
Sitkeät ympäristöhaitat ja taloudelliset riskit – avoin tiedon jakaminen ratkaisee molemmat
Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Oulun kaupunki ovat tehneet pitkän yhteistyön alueen happamien sulfaattimaiden kohdekohtaisten esiintymien, tyyppien ja riskienhallinnan kartoittamisessa. Pohjois-Pohjanmaa ja varsinkin sen rannikkoseudut ovat yksi Suomen laajimpia happamien sulfaattimaiden esiintymäalueita.
Uusimmassa HASUdigi-hankkeessa GTK:n, Oulun kaupungin, yritysten ja julkisten toimijoiden keräämä maaperä- ja pohjatutkimustieto halutaan tallentaa yhteen paikkaan ja jakaa avoimesti jatkohyödyntämistä varten. Tiedon avoin jakaminen olisi kaikille alueen toimijoille eduksi.
Haasteena
Miten ennakoida seurauksia jo suunnitteluvaiheessa?
Yhteistyössä GTK:n kanssa Oulun kaupunki on toiminut maakunnan veturina happamien sulfaattimaiden tutkimus- ja analysointimenetelmien pilotoinnissa. Kasvuhakuisessa kaupungissa happamat sulfaattimaat vaikuttavat moneen: kaavoitukseen, vesiensuojeluun, rakentamiseen, valvontaan ja rakentamisen kannattavuuteen. Vaikein tilanne tulee eteen, jos tieto alueen happamista sulfaattimaista saadaan suunnittelun viime metreillä.
”Haasteita aiheuttaa tietenkin tiedon lisääntyminen. Se vaatii aina vain tarkempaa suunnittelua ja valitettavasi joissain kohdin myös kalliimpia rakennusratkaisuja. Toiveenamme on, että tarkennettu tieto auttaisi jo kaavoitusvaiheessa välttämään pahimpia esiintymäkohteita”, kertoo projekti-insinööri Merja Talvitie Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.
Toimenpiteet
Avoimen datan käyttö ja paikallisten toimijoiden kouluttaminen
Oulun alueen toimijoilla on pitkä kokemus ”mustasta savesta” ja siihen liittyvistä riskeistä. Yllätyksiä tulee silti. Happamia sulfaattimaita on löydetty mm. turvemailta ja karkeamman maalajin kohteista, joista ei ole aiempia havaintoja. HASUdigi-hankkeessa julkisten ja yksityisten toimijoiden omiin järjestelmiinsä keräämä data halutaan helposti ja avoimesti saataville yhteen paikkaan.
”Yhteistyöllä tavoittelemme lisätietoa, lisäosaamista ja olemassa olevan tiedon parempaa hyödyntämistä. Esimerkiksi ympäristövahinkojen korjaaminen jälkikäteen on aina vaikeampaa kuin niiden ennakointi. Tietoa on tarjolla nykyään paljon. Haaste on siinä, että tieto olisi riittävän ajoissa saatavilla ja helposti saavutettavissa, jotta sitä voidaan oikeasti hyödyntää”, toteaa Talvitie.
Keskeinen osa hanketta on paikallisten rakennusalan toimijoiden ja kuntien virkamiesten kouluttaminen. Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun kannalta olennaista on, että rakennetaan tiettyyn kohteeseen siihen järkeviä vaihtoehtoja. Ikäväkin tieto on helpompi hyväksyä, kun se on ollut käytettävissä jo valintavaiheessa.
Katse tulevaisuuteen
Mitä avoimella tiedon jakamisella saavutetaan?
Happamat sulfaattimaat ovat monella tapaa kääntämätön kortti kaupunkirakentamisessa. Yhteistyötä tarvitaan vielä ennen kuin alalle saadaan vakiintuneita käytäntöjä. Ennen pitkää tulee varmasti tarve rakentaa kestäviä ratkaisuja tietyille alueille huolimatta happamista sulfaattimaista. Opastusta tarvitaan niin asukkaille kuin yrityksille. GTK:lla puolestaan selvitetään, miten esimerkiksi Pohjatutkimukset-tietoaineistopalvelua voisi hyödyntää monipuolisemmin tiedon jakamiseen.
Miksi GTK?
Missäpä muussa organisaatiossa olisi sellaista määrää tietoa? Parasta yhteistyössä GTK:n kanssa on ollut nopeus ja asiantuntemus. Nämä vaikuttivat myös eniten yhteistyökumppanin valintaan.
Muihin toimijoihin verrattuna GTK:n toiminnassa on uskottavaa riippumattomuutta ja resursseja reagoida tilanteisiin nopeasti. Vastaukset perustuvat aina tutkimustuloksiin ja tutkittuun tietoon, mikä lisää malttia ja ymmärrystä varsinkin yllättävissä tilanteissa. Kun ottaa yhteyttä GTK:n asiantuntijoihin, tietää miten asiat lähtevät siitä rullaamaan.
‒ Merja Talvitie, projekti-insinööri, Oulun kaupunki
Sinua voisi myös kiinnostaa
- Pohjatutkimukset-palvelu kokoaa tietoa rakentamisen suunnitteluun
- HASUdigi – avointa dataa rakentamisen tarpeisiin
- Uusilla menetelmillä edistetään kiertotaloutta maarakentamisessa
