Arseeniriskin hallinta on tärkeää Euroopan suurille maatalousmaille
Arseeni on haitta-aine, jota esiintyy muun muassa Etelä- ja Keski-Euroopan maatalousmailla. AgriAs-hankkeessa selvitettiin arseenin esiintymistä ja riskinhallintamenetelmiä Euroopassa. Geologian tutkimuskeskuksen koordinoima hanke sai Water JPI -rahoitusohjelman raportissa erinomaiset arviot vaikuttavuudesta.
Arseenin aiheuttama riski tunnistettiin kansainvälisesti 1990-luvun alussa, kun tutkijat havaitsivat Aasiassa yhteyden syövän esiintyvyyden ja runsaasti arseenia sisältävän juomaveden välillä. Suomessa arseeniriski liittyi 1980-luvulla yleistyneisiin porakaivoihin, jotka asetettiin haittavaikutusten paljastuttua nopeasti käyttökieltoon. Arseenialtistuksen on todettu aiheuttavan erityisesti lapsilla mm. neurologisia oireita. Useiden vuosien altistuminen voi osaltaan lisätä syöpäriskiä. Suomessa altistuneen väestön määrä oli onneksi pieni ja altistumisaika jäi suhteellisen lyhyeksi. Kansainvälisesti arseenin vaikutukset sekä ihmisten terveyteen että ympäristöön ovat kuitenkin edelleen merkittäviä.
Arseeni on syöpää aiheuttava puolimetalli, joka on haitallinen myös monille eliölajeille. Arseenia esiintyy luontaisesti malmivyöhykkeiden kallioperässä, josta sitä kulkeutuu pohja- ja pintavesiin. Maatalousmailla arseenipitoisuudet lisääntyivät aiemmin muun muassa kasvinsuojeluaineiden käytön seurauksena. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvittänyt useassa hankkeessa Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa arseenin esiintymistä Suomen pohjavesissä, pintavesissä, maaperässä ja maatalousmaassa.
AgriAs-hankkeella kehitettiin arseeniriskin hallintaa
Suomessa ihmisen toiminnan aiheuttama pilaantuminen on vähäistä Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna. Aiemmissa hankkeissa on selvitetty, ettei Suomen peltomailla ole juurikaan arseenia, minkä vuoksi EU:n ja Suomen Akatemian rahoittaman AgriAs-hankkeen tutkimusalueiksi valittiin Ranskan Verdun ja Saksan Freiberg. Koillis-Ranskan Verdunin alueen peltomaiden arseeni on peräisin ensimmäisen maailmansodan aikana käytetyistä kemiallisista aseista. Saksin osavaltiossa Freibergin alueella arseeni on lähtöisin 800 vuotta jatkuneesta kaivostoiminnasta, jonka seurauksena maaperään ja vesistöön on kulkeutunut arseenin lisäksi kadmiumia, lyijyä ja muita haitallisia aineita.
GTK on koordinoinut kolmea EU-hanketta (v. 2004–2019), joissa on kehitetty ohjeistusta ja suosituksia maaperän, pintavesien ja maataloustuotteiden arseeniriskin hallintaan. AgriAs-hanke on näistä viimeisin. Riitta Keiskin ryhmä Oulun yliopistosta keskittyi vesien puhdistusmenetelmien tutkimiseen arvioimalla puhdistusmenetelmien etuja ja haittoja eri tutkimuskohteissa teknologian, kustannusten sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten suhteen. Saksassa selvitettiin erityisesti maaperän puhdistusmenetelmiä Freibergin alueella.
Hankkeen lopputuloksena esitettiin suositus Saksassa kehitetyn arseeniriskin hallinnan toimintamallin käyttöönottoon Euroopan maatalousmaissa. Riippumattoman kansainvälisen Water JPI -arvioinnin raportissa huhtikuussa 2021 AgriAs-hankkeen tavoitteiden saavuttamisen ja tuotetun tutkimusarvon taso määriteltiin erinomaiseksi. Arvioinnissa korostettiin hankkeen tulosten merkitystä maatalouskäytäntöihin ja pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen sekä vaikutusta EU:n elintarvikeketjujen turvallisuuteen.
Taustalla kaksi aiempaa EU-hanketta
AgriAs-hanke pohjautuu kahdelle aiemmalle GTK:n koordinoimalle EU-hankkeelle. Ensimmäinen oli LIFE Environment -hanke RAMAS (2004–2007). Hankkeessa Suomen ympäristökeskus selvitti ekologisia ja terveysriskejä Pirkanmaalla. Luonnonvarakeskus keskittyi maatalousmaiden arseenipitoisuuksien selvittämiseen. Tulosten perusteella maatalousmaiden arseenipitoisuudet ovat Suomessa hyvin alhaisia, vaikka viereisissä moreenimaissa olisikin keskimääräistä korkeammat arseenipitoisuudet.
Toisessa LIFE Environment -hankkeessa ASROCKS (2011–2014) selvitettiin kiviainesten arseenipitoisuuksia ja tehtiin ohjeistuksia alueille, joiden kallioperässä on luontaisesti normaalia korkeammat arseenipitoisuudet. Hanke toteutettiin yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Arseenipitoisuudet Suomessa
GTK:n Maaperän taustapitoisuudet karttapalvelu
Lisätietoja
Professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, erikoistutkija, kirsti.loukola-ruskeeniemi@gtk.fi
Lähteet
Reimann, C., Birke, M., Demetriades, A., Filzmoser, P., O’ Connor, P. (eds.), 2014a. Chemistry of Europe’s Agricultural Soils. Part A: Methodology and Interpretation of the GEMAS Data Set. Geologisches Jahrbuch Reihe B Heft 102. 523 p.
Reimann, C., Birke, M., Demetriades, A., Filzmoser, P., O´Connor, P., 2014b. Chemistry of Europe’s Agricultural Soils. Part B. General Background Information and Further Analysis of the GEMAS dataset. Geologisches Jahrbuch Reihe B 103.