Akkuarvoketjun datatulvaa hyödynnettäessä laatu korvaa määrän
Vauhdilla lisääntynyt kuluttaminen havahdutti materiaalien kierrätyksen tarpeeseen jo viime vuosituhannella. Koska ajatus kierrätyksestä tuli jälkijunassa, se ei kuulunut tuotteiden elinkaaren alkupäähän vaan jämähti monilta osin osaksi jälkihoitoa. Todellinen materiaalikierto saadaan aikaan parhaiten, kun se suunnitellaan osaksi koko tuotteen elinkaarta ja toimii alusta asti osana tuotantoa. Tehokkain lopputulos saadaan aikaan sillä, että suunniteltavasta asiasta on sekä pohjatietoa että jatkuvasti päivittyvää dataa. Erityisesti julkiset toimijat keräävät dataa varsin laajalti, mutta tuotteen liikkuessa elinkaaressaan eteenpäin kohti käyttäjiä, vähenee kerätyn tiedon määrä huomattavasti.
Dataa materiaaleista ja materiaalivirroista kerätään ja on kerätty jo pitkään aivan muista kuin kiertotaloudellisista syistä. Alkuperäisistä tarkoitusperistään huolimatta samaa tietoa saadaan hyödynnettyä myös kiertotalouden edistämisen tarpeisiin.
Dataa on paljon, joissakin kohdissa jopa enemmän kuin tarpeen, joten tässä kohtaa laatu todellakin korvaa määrän. Oleellista on tunnistaa hyödynnettävissä olevat aineistot. Pitkään toimineet teollisuudenalat ovat pidemmällä materiaaliketjujensa kehittämisessä kuin uudemmat hyödykkeet, esimerkkinä vaikka elintarviketeollisuus verrattuna akkuteollisuuteen. Ihmiskunta on kuluttanut ruokaa huomattavasti pidempään kuin käyttänyt elektronisia laitteita, jolloin tieto ja myös kuluttajien valveutuneisuus ostamistaan tuotteista on huomattavasti pidemmällä ruokatarvikkeiden materiaalivirroissa.
Etuna uudemmilla hyödykkeillä on kuitenkin aiempien viitoittama tie. Pyörää ei ole tarpeen keksiä uudestaan ja toisten virheistä ja onnistumisista on mahdollista oppia. Näin ollen teollisuudella on käsissään paljon työkaluja, joilla mahdollistetaan kierrätettävyyden ja materiaalitehokkuuden huomioonottaminen heti suunnittelupöydällä.
Avoimuuden ja yhteistyön avulla kohti kestävämpää tulevaisuutta
Teoriassa niin helpolta kuulostava tie nousee nykyisessä maailmassa kuitenkin joissain määrin pystyyn datan saatavuuden suuren vaihtelevuuden myötä. Osa hyödyllisestä tiedosta on helposti löydettävissä ja avoimesti saatavilla, osan saa erikseen pyytämällä jäljitettyään ensin datan omistajan ja osa on saavuttamattomissa.
Syy ei ole niinkään tarpeessa salata tietoa, sillä salattavan datan määrä on murto-osa tuotetusta, vaan lainsäädännön määrittelyissä ja tiedonjakoon tarkoitettujen alustojen puutteessa. Suurelle osalle kertaluonteisesti kerättyä tietoa ei myöskään ole ollut alkuperäistä tarkoitusta laajempaa kysyntää, joten sen julkaisulle ei ole nähty tarvetta. Yhdessä muiden toimijoiden vastaavan datan kanssa se voisi kuitenkin muodostaa kattavamman kokonaisuuden, jonka perusteella prosesseja on mahdollista kehittää ja tehostaa.
”90 % kaikesta meidän datasta voitaisiin jakaa ihan vapaasti” – Akkuarvoketjun toimija
Helposti löydettävä ja avoin data antaa paitsi tälle mahdollisuuden, myös pohjan uusille liiketoimintamalleille ja innovatiivisille välimiehille, joille kiertotalouden edistäminen on ydintoimintaa. Tässä kuvassa Geologian tutkimuskeskus toimii useassa roolissa ollessaan sekä datan tuottaja, hyödyntäjä sekä sen välittäjä avoimen geotietokantansa vuoksi.
Vallitsevassa mineraalitalouden tilanteessa silmien ummistamiselle ei ole varaa. Kattava, ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto on edellytys työkalujen kehittämiselle ja ongelmanratkaisulle. Tähän ajatukseen pohjautuen Geologian tutkimuskeskus on osana Circular Design Network-projektia tuottanut käsikirjan, jonka avulla datapohjaista kiertotaloutta on mahdollista edistää jo tuotesuunnittelun alkumetreistä lähtien.
Akkuarvoketjun tuottama data jakaa mielipiteitä
Läpinäkyvää, energiatehokasta, kierrätettävää ja kierrätettyä. Sekä kuluttajat että lainsäätäjät vaativat, haluavat ja pyytävät tuotteiden tekijöiltä aiempaa enemmän tiedostavaa toimintaa kasvavan kulutuksen verottaessa materiaalivarantoja. Mitä tämä eri aloilla tarkoittaisi, mitä toimijoilla olisi asialle antaa ja mitä he itse siltä toivoisivat saavansa? Entä mikä on datan rooli kaikessa tässä?
”Puute on riittävän arvokkaiden ratkaisujen löytämisestä” – Akkuarvoketjun toimija
Circular Design Network -projektin tutkijat lähtivät asiaa selvittämään ja saivat suoriin kysymyksiinsä suorat vastaukset. Kiertotalousnäkökulmasta katsottuna tiedostavan toiminnan vaatimukset ovat paikallaan ja tehdyn tutkimuksen perusteella suuri osa toimijoista itsekin kokee ne tarpeelliseksi. Tahdolla päästään hyvään vauhtiin mutta tiedonjakoa, työkaluja ja yhteistyötä vaaditaan, jotta päästään maaliin asti.
Kiertotalouden haasteiden ratkaisemiseen ei löydy ihmetyökalua
Heti kävi selväksi, ettei ole yhtä ihmeellistä työkalua, joka toimisi kollektiiviratkaisuna. Riippuen alasta, organisaatiosta ja monesta muusta tekijästä, kiertotalouden rooli prosesseissa on varsin vaihtelevaa. Tämän vaihtelun lisäksi pakkaa sekoittaa myös datan rooli sen ollessa osalle keskeinen tekijä ja toisille välttämätön paha.
Digitalisaatio on kasvava trendi mutta tiedon kerääminen, käsittely ja jakaminen on ajoittain hieman hajanaista. Ja miksipä ei näin olisi, kun vasta ollaan vauhtia asiaan ottamassa. Joillakin aloilla kerättyä tietoa on ylipäätään raportoitu digitaalisesti vasta 2000-luvulla ja vasta viime vuosina yhtenäiseen muotoon. Tämän vuoksi vanhemman tiedon löytyminen voi olla kiven alla.
Osa toimijoista, muun muassa Geologian tutkimuskeskus, työskentelevät tallentaakseen vanhatkin tiedot paperilta digimuotoon, mutta se vie aikansa. Lisäksi tallenteita on useissa eri muodoissa ja yhteinen alusta kiertotaloustiedolle puuttuu. Oman haasteensa tuovat ne tiedot, joiden salassapito on syystä tai toisesta perusteltua. Näistä syistä johtuen muun muassa akkudatan arvoketjussa tapahtuvista toimista on paikoin haasteellista luoda kokonaiskuvaa.
Kuluttajien lisäksi moni toimija pitää tärkeänä mahdollisuutta jäljittää materiaalin alkuperä, sekä tuotantotehokkaista että eettisistä syistä. On siis tärkeää huomioida tiedonkulku ketjussa molempiin suuntiin. Lisää haasteita kohdataan heti kun lähdetään maan rajojen ulkopuolelle. Maakohtaisissa käytännöissä on eroja tiedon keräämisessä, tallentamisessa ja jakamisessa.
Data auttaa ohjaamaan tuotantoketjua lähes reaaliajassa
Tärkeänä osana ketjua nähdään tutkimustieto raaka-aineiden ja materiaalien perusominaisuuksista, jotta jo uusien tuotteiden ja prosessien suunnitteluvaiheessa osataan ottaa oleelliset asiat huomioon. Esimerkiksi laitteiston käyttöiän ja materiaalin uudelleenkäyttöpotentiaalin optimointiin pystytään varautumaan, kun tiedostetaan mahdolliset kompastuskivet ja voidaan tarvittaessa reagoida ennen kuin on myöhäistä. Näiden suhteen oleellista on paitsi alustava tutkimustieto, myös reaaliaikainen seurantadata ja sen välitön saatavuus. Keskeistä on myös muistaa, että vaikka kerätylle datalle ei heti olisikaan käyttöä, tehty tutkimus on kuitenkin arvokasta ja saattaa olla tärkeäkin osa tulevaisuuden tietokantoja. Kerätyn tiedon hukkaamista on siis vältettävä ja se on tallennettava digitaalisen yhteiskäytön ja löydettävyyden mahdollistamassa muodossa.
Pyrkimys kohti kestävämpää maailmaa synnyttää tarvetta datan tehokkaan hyödyntämisen osaamiselle. Tietoa tulvii ovista ja ikkunoista, eikä toimijalla itsellään aina ole taitoa tai aikaa lähteä sen joukossa luovimaan. Usealla alalla on siis tilaa niille, jotka haluavat omalla osaamisellaan tukea kiertotalouden tehostamista datanäkökulmasta.
GTK on mukana Circular Design Network-hankkeen akkuarvoketjun tutkimuksessa. Circular Design Network-hanke yhdistää eri toimijoiden osaamista, tutkimustietoa ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä pääsyä avoimeen dataan, tietoon ja tutkimustuloksiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Järjestelmätason ymmärryksen käyttömahdollisuudet suunnittelussa ja optimoitujen kiertotalousratkaisuiden kehittämisessä ovat keskiössä, kun CircDNet pyrkii tunnistamaan eri arvoketjujen aukkoja ja mahdollisuuksia.
Circular Design Network-projektista ja sen tuloksista antavat mielellään lisätietoa Sonja Lavikko, sonja.lavikko@gtk.fi ja Tommi Kauppila, tommi.kauppila@gtk.fi
Teksti
Sonja Lavikko, tutkija, GTK, sonja.lavikko@gtk.fi
Lähteet
Orko, I. (Ed.), Heikkilä, L., Häikiö, J., Järvinen, S., Karhu, M., Klein, J., Lantto, R., Lavikka, R., Lavikko, S., Lehtonen, E., Luostarinen, S., Mäkelä, S-M., Ovaska, J-P., Patala, S., & Winquist, E. (2022). Towards a Data-driven Circular Economy: Stakeholder Interviews. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology No. 400 https://doi.org/10.32040/2242-122X.2022.T400
Kauppila, T. (Ed.), Berg, A., Dahlbo, H., Eilu, P., Heikkilä, P., Hentunen, A., Hilska-Keinänen , K., Horn, S., Ilvesniemi, H., Jenu, S., Karhu, M., Karppinen, T. K. M., Kauppi, S., Kivikytö-Reponen, P., Lavikko, S., Lehtonen, E., Luostarinen, S., Majaniemi, S., Malmi, P., … Valtanen, K. (2022). Handbook for a Data-Driven Circular Economy in Finland: Data Sources, Tools, and Governance for Circular Design. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology No. 401 https://doi.org/10.32040/2242-122X.2022.T401
Circular Design Network. Suomen ympäristökeskus > Circular Design Network (CircDNet) (syke.fi)
