Aalto University Campus & Real Estate – Geoenergialla kohti hiilineutraalia kampusta
Aalto University Campus & Real Estaten (Aalto CRE) ja Geologian tutkimuskeskuksen projektin lopputuloksena syntyi yksi Suomen suurimmista ja tehokkaimmin toimivista geoenergiakohteista.
Aalto CRE:n haaste
Miten toteuttaa energiatehokas yliopistoympäristö?
2010-luvun puolivälissä Aalto CRE oli suunnittelemassa Espoon Otaniemeen uutta älykästä ja energiatehokasta kampuskorttelia. Aalto CRE vastaa kaikista Aalto-yliopiston kiinteistöjen rakennuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvistä toiminnoista. Tiedettiin, että kampuksen ympäristövaikutusten keskeiset tekijät olivat energiankulutus ja liikkuminen. ”Alussa kampusalueen energiaomavaraisuuden periaate ohjasi toimintaa. Ottamalla energiantuotannon järjestämisen omiin käsiimme, saimme asettaa kunnianhimoiset kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden tavoitteet, jotka eivät olleet riippuvaisia muiden toimijoiden päätöksistä. Samalla saimme mielenkiintoisen kohteen Aalto-yliopiston tutkimukselle”, kertoo Aalto CRE:n Smart Otaniemi -hankkeen projektipäällikkö Antti Säynäjoki.
Otaniemen alueellisen sijainnin, tiiviisti rakennetun kampusalueen ja ilmastoystävällisyyden perusteella uuden kampusrakennuksen pääasialliseksi energiaratkaisuksi valittiin geoenergia, eli maalämpö.
GTK apuna
Haasteena energiajärjestelmän käyttö ja kestävyys
Geologian tutkimuskeskus (GTK) oli kartoittanut Otaniemen alueen lupaavaa geoenergiapotentiaalia jo ennen Smart Otaniemi -hankkeen käynnistymistä. Aalto CRE taas tarvitsi hankkeeseen asiantuntevan kumppanin, joka kykenisi ratkaisemaan energiakaivojen sijoittamiseen ja käytön mittaamiseen liittyvät haasteet. ”Meillä on tiiviisti rakennettu kampus, joten keskeinen kysymys oli, minne maalämpökenttä saadaan mahtumaan ja miten energiakaivoista saadaan irti mahdollisimman suuri hyöty vaarantamatta kuitenkaan kentän toimintaa”, Säynäjoki toteaa.
Ratkaisu lepäsi maan alla. 74 energiakaivoa sijoitettiin kampusrakennuksen alle ja sopivan etäisyyden päähän uudesta metrotunnelista. Jo rakennusvaiheessa osaan energiakaivoista asennettiin optiset kuitukaapelit, joista mitataan kaivojen lämpötiloja DTS-mittalaitteen avulla ja siten kaivojen käyttöä pystytään seuraamaan säännöllisesti ja tarkasti. ”Meistä oli mielenkiintoista ja todella tärkeää, että pystymme seuraamaan kuinka paljon kaivokenttää voi käyttää ja miten se reagoi käyttöön. Tämä on kuitenkin arvokas energiajärjestelmä, joten haluamme saada siitä irti mahdollisimman paljon, mutta myös varmistamaan järjestelmälle pitkän elinkaaren”, Säynäjoki kertoo.
”Tämä on kuitenkin arvokas energiajärjestelmä, joten haluamme saada siitä irti mahdollisimman paljon, mutta myös varmistamaan järjestelmälle pitkän elinkaaren.” Antti Säynäjoki, projektipäällikkö, Smart Otaniemi -hanke
GTK:n merkitys varsinkin mittauksen tarkkuuden ja energiakäytön mallinnuksen toteutuksessa on ollut keskeinen. Mittausjärjestelmä on osoittautunut arvokkaaksi myös korona-pandemian aiheuttamana poikkeusvuonna, jolloin kampusrakennuksen energiankäyttö on eronnut merkittävästi arvioidusta tavanomaisesta kulutuksesta.
Katse tulevaisuuteen
Uusia tavoitteita ja sovellettavaa tutkimusta
Aalto CRE on käynnistänyt kestävän kehityksen strategiansa tarkastelun ja uudistamisen. Smart Otaniemi -hankkeesta ja yhteistyöstä GTK:n kanssa saatiin arvokasta tietoa maalämmöstä energiaratkaisuna. Yhteistyölle on pohjaa tulevaisuudessakin, jos uudelle geoenergiaratkaisulle löytyy tarkoituksenmukainen kohde. Energiaomavaraisuus ei ole kuitenkaan yrityksen kestävän kehityksen toimien itsetarkoitus – vastuullisuutta halutaan tarkastella laajemmasta näkökulmasta.
”Hiilineutraalius on Aalto CRE:n vastuullisuustoimien keskeisin tavoite. Kampuksella kehitetään ja halutaan hyödyntää erilaisia energiamahdollisuuksia. Kaikissa kohteissa maalämpö on aina yksi vaihtoehdoista, kun arvioidaan toteutettavuutta. Lisäksi pyritään kartoittamaan Aalto-yliopistoa hyödyntäviä tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia jo hankkeiden alkuvaiheessa.”
”Yhteistyökumppanin valinnan kannalta keskeistä on, että tutkimusta voidaan hyödyntää suoraan Aalto CRE:n omassa toiminnassa. Päämääränä pitää olla, että lähtiessämme mukaan tutkimushankkeeseen lopputuloksena saadaan sovellettavaa ja operatiivisesti hyödynnettävää tietoa. Tässä projektissa ja yhteistyössä GTK:n kanssa on onnistuttu siinä hyvin”, Säynäjoki korostaa.
